Jatkossa ilmoitusrajat ovat eduskunta-, presidentin-, EU- ja aluevaaleissa 2 000 euroa ja kuntavaaleissa 1 100 euroa. Nykyisin rajat ovat 1 500 euroa ja 800 euroa.

Rajoja pienempien summien lahjoittajia ei tarvitse kertoa julkisuuteen. Vaalirahoitusta valvovalla viranomaisella on kuitenkin oikeus tarkistaa myös tätä pienemmät lahjoitukset.

Muutos ei sisältynyt hallituksen alkuperäiseen esitykseen, vaan sitä esitti eduskunnan perustuslakivaliokunta mietinnössään.

Näistä vain vasemmistoliiton edustaja Johannes Yrttiaho vastusti muutosta perustuslakivaliokunnassa. Hän jätti mietintöön vastalauseen.

SDP:n edustaja Ville Skinnari ja vihreiden Fatim Diarra hyväksyivät vielä valiokunnassa mietinnön. Puolueet heräsivät vastustamaan muutosta siitä käydyn julkisen keskustelun jälkeen.

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA perusteli korkeampia ilmoitusrajoja elinkustannusten nousulla.

Valiokunta katsoi, että rajojen reaalinen arvo pysyy samana suhteessa vuonna 2009 säädettyihin rajoihin. Tällä muutosta perusteli STT:lle myös valiokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.).

Vastaan ollut vasemmistoliiton Yrttiaho sanoi vastalauseessaan, että vaalirahoituksen avoimuutta tulisi parantaa nykyisestä, ei heikentää.

Oikeusministeriö ei nähnyt rajojen nostamiselle perusteita, kun perustuslakivaliokunta pyysi siltä lausuntoa asiasta.

-  Lain tarkoitus huomioiden rajojen nostamista ei voida pitää lain hengen eikä vaalirahoituslainsäädännön aikaisemman kehityksen mukaisena, vaan muutoksen myötä mentäisiin asiassa taaksepäin, ministeriö lausui.