Huolta aiheuttavat muun muassa lasten ja nuorten mielenterveysongelmat, lihavuuden yleistyminen, työikäisten kasvava psyykkinen kuormitus, iäkkäiden toimintakyvyn heikkeneminen ja yksinäisyyden lisääntyminen.

On otettava huomioon ne tekijät, jotka vaikuttavat väestön terveyteen ja väestöryhmien yhdenvertaisuuteen.

Hyvinvointialueiden rahoitusmallia uudistamalla voidaan ehkäistä hyvinvointialueiden eriytymistä sekä tukea hoidon ja palvelujen yhdenvertaista saatavuutta.

Ongelmana on, että rahoitusta virtaa liikaa sieltä, minne jää paljon sairaita ja iäkkäitä, sinne, missä on paljon nuoria ja terveitä.

ALUEIDEN TILANNETTA ei helpota leikkaaminen lisää sieltä, mistä jo monien yt-neuvottelujen seurauksena on leikattu.

Rahoitusmalli pitää uudistaa ja asettaa alueille kannusteet hyvinvoinnin ja terveyden sekä liikunnan edistämiseen kaikenikäisille.

Pitää myös antaa mahdollisuuksia toiminnan vaikuttavuuteen, velvoittaa erikoissairaanhoidon yhteistyöhön ja yhteisiin hankintoihin, keskittää harkitusti vaativia hoitoja ja palveluja sekä asettaa pitkäjänteisesti tavoitteet ja kannusteet kustannusten kasvun hillintään.

TERVEYDEN rakenteellisiin taustatekijöihin hyvinvointialueilla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa.

Näitä ovat yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristötekijät, jotka muovaavat ihmisten elinoloja ja vaikuttavat väestön terveyteen, toimintakykyyn ja terveyserojen syntymiseen.

Toisin kuin ihmisen omiin valintoihin ja vastuun ottamiseen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan, kaikkiin näihin ei voi täysin itsekään vaikuttaa.

Hyvinvointialueiden kynnyksettömillä hyvinvointia ja terveyttä edistävillä ja ehkäisevillä soten ohjaus- ja neuvontapalveluilla voidaan kuitenkin pitkäjänteisesti tukea kaikenikäisten ihmisten vastuunottoa omasta terveydestään.

Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen on jäänyt hyvinvointialueiden tiukkojen kustannussäästöjen ja talouspaineiden jalkoihin (Sosiaalibarometri 2025).

Ehkäisevään työhön on vaikea irrottaa resursseja, kun korjaava hoito vaatii kipeästi rahoitusta. Kohtaavan järjestötyön resursseja on Orpon (kok) hallituskaudella myös huomattavasti leikattu.

ESIMERKIKSI KÖYHYYS on itsenäinen terveysriski ja väestöryhmien terveyseroja selittävä seikka.

Sen terveysvaikutukset välittyvät elintavoissa: tupakointi, alkoholin ja muiden päihteiden käyttö, lihavuus ja vähäinen liikunta sekä terveellisen ravinnon puute heikentävät terveyttä olennaisesti, ja ne kasautuvat pienituloisiin väestöryhmiin.

Vaikka keskimääräisesti voidaan hyvin, terveyserot ovat pysyneet selvinä sekä valtakunnallisesti että Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla.

Kehityksen kääntämiseksi tarvitaan seuraavalta hallitukselta laaja-alaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kunnianpalautusta. Sillä edistetään väestön terveyttä ja hyvinvointia.

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori ja SEAMK Oy:n hallituksen jäsen Seinäjoelta.