Järvelä kritisoi pääministeri Petteri Orpon (kok.) lausuntoa, jossa hän väitti vastustavansa laitaoikeiston nousua EU:ssa, mutta toisaalta ilmoitti hyväksyvänsä yhteistyön laitaoikeistolaisten ryhmittymien kanssa, mikäli ne sitoutuisivat EU:n arvoihin jollain tasolla.

Järvelän mielestä Orpon kommentti on räikeässä ristiriidassa kokoomuksen turvallisuutta ja vakautta koskevien EU-tavoitteiden kanssa.

– On selvästi osoitettavissa, että Euroopan parlamentin laitaoikeistossa haparoidaan muun muassa oikeusvaltioperiaatteessa. Erityisesti äärioikeistolaisessa ID:ssä (Identiteetti ja demokratia -europarlamenttiryhmä) on myös voimakasta Venäjä-mielisyyttä, mikä on suuri uhka Euroopan turvallisuudelle, Järvelä huomauttaa.

ON MAHDOLLISTA, että pääministeri on sokeutunut tilanteelle, jossa Suomessa jo eletään, Järvelä arvelee.

– Tämähän on hyvin ainutkertainen tilanne. Meillä ei ole sotien jälkeen ollut näin oikeistolaista hallitusta. Kokoomuksella on kova halu ajaa omia tavoitteitaan. Todennäköisesti he eivät saisi millään muulla koalitiolla näin rajuja työelämäheikennyksiä läpi.

– Luulen, että jollain tasolla tiedostetaan, että tämä kehitys on ongelmallista. Sehän on vastaavaa kuin muissakin Euroopan maissa, joissa laitaoikeistolainen puolue on päässyt valtaan.

Rasismin normalisoiminen, lakko-oikeuden rajoittaminen, työelämän tasa-arvon rapauttaminen, luonnonsuojelun heikentäminen, oikeuslaitoksen riippumattomuussäännösten turvaamatta jättäminen, viharikoksia käsittelevän työryhmän lopettaminen, lehdistönvapauteen puuttuminen, yksittäisten toimittajien maalittaminen – Järvelä luettelee esimerkkejä laitaoikeistolaisen politiikan vaikutuksista Suomessa.

KOKOOMUKSEN uskottavuus EU-myönteisenä ja EU:n arvoihin sitoutuneena puolueena on yhteistyössä perussuomalaisten kanssa väistämättä heikentynyt, Järvelä katsoo.

Perussuomalaiset kuului aiemmin äärioikeistolaiseen Identiteetti ja demokratia -europarlamenttiryhmään (ID) ja on kannattanut näkyvästi muun muassa Suomen eroa EU:sta. Puolue päätti siirtyä Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmään (ECR) vuoden 2023 eduskuntavaalien vanavedessä.

Monet ovat pitäneet ryhmänvaihtoa kosmeettisena peliliikkeenä, jonka ainoa tarkoitus on minimoida imagotappio kokoomusyhteistyössä.

– Perussuomalaisten aatemaailma ja arvot eivät ole muuttuneet mihinkään. He voisivat sen puolesta kuulua edelleen ID:hen, Järvelä toteaa ja arvelee, Euroopan unionissa seurataan Suomen tilannetta tarkasti.

– Me emme ole ensimmäinen maa, joka on tällä polulla. Ja näissä muissa maissa ei ole päädytty erityisen EU-positiiviseen tulokseen, jos katsotaan vaikka Unkaria.

LOPULLISESTI kokoomuksen hygieniavälin laitaoikeistoon on kuitenkin vienyt sen emopuolue EPP (Euroopan kansanpuolue).

– Orpon lausunnot ovat ristiriitaisia ja suorastaan äänestäjille valehtelua, kun hän sanoo, että kokoomus ei halua yhteistyötä laitaoikeiston kanssa. Se ei pidä paikkaansa, koska EPP:n kärkiehdokas, nykyinen komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on jo sanonut, että EPP:ssä yhteistyö ECR:n kanssa nähdään mahdollisena.

Järvelän mielestä EU-vaalien lähestyessä on syytä muistaa, että suomalaiset puolueet eivät yksin linjaa parlamenttiryhmiensä toimintaa, vaan ne ovat yksi toimija suuressa joukossa.

Tästä näkökulmasta hän pitää erityisen arvokkaana, että Sosialistien ja demokraattien S&D-ryhmä on yksiselitteisesti kieltäytynyt laitaoikeistoyhteistyöstä.

– Nyt äänestäjät tietävät, minkälaista politiikkaa he tulevat saamaan, mikäli S&D on suurin ryhmä vaalien jälkeen. Se on lupaus tietynlaisesta linjasta ja siitä, että pidetään kiinni omista arvoista, eikä lähdetä luisumaan niistä siksi, että tavoitellaan valtaa.

JÄRVELÄN mielestä vajaan kuukauden kuluttua pidettävät europarlamenttivaalit ovat tärkeimmät koskaan.

– Jos EPP voittaa vaalit ja ryhtyy tekemään koalitiota ECR:n ja jopa ID:n kanssa, se muuttaa hyvin radikaalisti niitä linjoja, joita EU:ssa on pitkään vedetty. Ilmastopolitiikka, ihmisoikeudet, vähemmistön asema ja työntekijöiden oikeudet ottavat takapakkia, mutta myös turvallisuustilanne huolestuttaa. Tämä koalitio tulee väistämättä vaikuttamaan EU:n yhtenäisyyteen ja päätöksentekokykyyn ja edelleen siihen, miten esimerkiksi Venäjä näkee meidät.

Alkavalla europarlamenttikaudella tullaan todennäköisesti tekemään merkittäviä puolustuspolitiikkaan ja -yhteistyöhön liittyviä päätöksiä. Silloin on äärimmäisen tärkeää, että päätöksiä tekevät ryhmät, joissa ei ole piiruakaan Venäjä-mielisyyttä eikä EU:n perusarvoista tingitä, Järvelä painottaa.

– Vahva ja yhtenäinen Eurooppa on Suomen etu. Sen vaikuttaa siihen, miten Suomen talous vetää, miten ilmasto- ja ympäristökysymykset huomioidaan, miten ihmisoikeudet toteutuvat, ja ennen kaikkea, miten meidän turvallisuutemme osana Euroopan unionia tulevaisuudessa toteutuu.