Raitiotien toteutussuunnitelma, kustannusarvio ja vaikutusten arviointi valmistuivat noin viikko sitten. Asiantuntijoiden kertomat asiat eivät siten olleet enää kaikilta osin tuoreita vaan osin tuttuakin asiaa. Kun raitiotiehankkeen kustannukset osoittautuivat aikaisemmin arvioitua suuremmiksi, maanantain tilaisuudessa painotettiin myös hyötyjen olevan aiemmin arvioitua merkittävimpiä.

Raitiotien infrastruktuurin ja varikon rakentamisen kokonaiskustannus osan 1 eli Hervanta – keskusta – Tays -osuudelta on 238,8 miljoonaa euroa. Osan 2 eli Keskusta – Hiedanranta – Lentävänniemi -osuuden tarkennettu kustannusarvio on 44,1 miljoonaa euroa. Yhteensä 283 miljoonaa euroa.

Yleissuunnitelmavaihetta korkeampi hinta johtuu useista tekijöistä, kuten arvioitua suuremmista johtosiirroista ja suunnitelmien muutoksista. Hanke on myös osittain laajentunut muun muassa katuverkon töiden osalta.

Säästöjä ja tuloja

Valtion investointituen lisäksi vaadittava Tampereen kaupungin oma panos palautuu asiantuntujoiden mukaan kaksinkertaisena lisääntyvien lipputulojen, maan arvonnousun, maankäytön tehostumisen ja verotulojen kasvun vuoksi.

Raitiotien toteuttamisen kiinteistötaloudelliset hyödyt kaupungille ovat noin 128 miljoonaa euroa. Maankäytön tehostumisesta arvioidaan lähivuosikymmeninä saatavan hyötyä noin 115 miljoonaa euroa.

Raitiotien on laskettu lisäävän joukkoliikennematkojen määrää. Lipputulot kasvavat 30 vuoden tarkastelujaksolla 114 miljoonaa euroa vertailuvaihtoehtoon verrattuna. Raitiotiejärjestelmä parantaa joukkoliikenteen käyttötaloutta lipputulojen kasvun ja suuremman kalustokoon ansiosta noin 4,2 miljoonaa euroa vuodessa.

Raitiotien rakentaminen luo myös työpaikkoja. Osa liittyy suoraan raitiotien infraan, mutta sen ohessa joudutaan tekemään myös muita rakennustöitä. Merkittävin näistä lienee Tammerkosken sillan uusiminen. Raitiotien rakentaminen tuottaa kaupungille verotuloja 7 miljoonaa euroa rakennusvuosina 2017-2021. Muun rakentamisen myötä tulevat vaikutukset ovat suurempia.

Turvallisuus paranee

Nurmisen mukan raitiotie parantaa liikenneturvallisuutta. Raitiotie vähentää enemmän henkilöautojen käyttämistä kuin bussiliikenne. Turvallisuutta lisää myös vaihtojen väheneminen. Bussiliikenteen matkustajista 22 prosenttia vaihtaa matkansa aikana kulkupeliä, raitiovaunuilla kulkevista vastaava prosenttiluku on 15.

Kun Raitiotielle suunnitellulla reitillä liikkuu nyt päivittäin 40 000 ihmistä eli joka yhdestoista kaupunkilainen, vuonna 2025 määrä nousee 55 000 matkustajaan. Eli joka yhdeksäs matkustaja on raitiotievaunussa.

Raitiotien varteen rakentaminen takaa asuntoja hyvien ja turvallisten liikenneyhteyksien läheisyyteen. Raitiotien rakentaminen ei toki merkitsisi sitä, etteikö bussiliikennettäkin kehitettäisi. Se on välttämätöntä jo siksi, että ihmisiä voidaan kerätä laajemmalta alueelta ratiovaunujen matkustajiksi. Raitiotie mahdollistaa Hiedanrannan uuden kaupunginosan rakentamisen jopa 25 000 asukkaalle. Pelkästään Hiedanrannasta raitiotie toisi kaupungille lähes 50 miljoonan euron hyödyn.

Raitiotien arvioidaan lisäävän matka‐aikojen luotettavuutta. Näkövammaisille, liikuntaesteisille tai lastenvaunujen kanssa liikkuville raitiovaunu on helpompi käyttää kuin bussi. Esteettömästi toteutetut pysäkit ja raitiotiekalusto edistävät kaikkien raitiotien käyttäjien turvallisuutta ja matkustusmukavuutta.

Ympäristökin hyötyy

Nurminen korosti myös raitiotien ympäristöystävällisyyttä. Se aiheuttaa busseja vähemmän pölya. Hervannan varikkoalueella mahdollisesti asuvien liito-oravienkin kanssa on mahdollista tulla toimeen.

Lisäksi raitiotie vähentää liikenteen energiankulutusta ja päästöjä. Raitiotievaihtoehdossa hiukkas‐, typpioksidi‐ ja hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät kuin bussivaihtoehdossa. Raitiotievaihtoehdossa ilmanlaadun on arvioitu paranevan keskeisillä pääkatuosuuksilla keskustassa sekä Hervannassa.

Nurmisen mukaan raitiotie on Tampereelle selkeä imagohyöty. Tampere profiloituu eurooppalaisena raideliikennekaupunkina, jonka eri kohteet ovat paikallisille ja vieraille helposti saavutettavissa. Vaunuista, pysäkeistä ja koko järjestelmästä voidaan kehittää alusta älykkäille palveluille, taiteelle sekä kaupunkikulttuurille ja tapahtumille. Raitiotien rakentamisessa huomioidaan myös sitä sivuavat kulttuuriympäristöt.

Raitiotieradan ensimmäisen osan (Hervanta – Keskusta – Tays) rakentaminen kestää noin neljä vuotta. Rakentamistyöt on tarkoitus aloittaa ensi vuonna. Raitiotieliikenne keskustasta Hervantaan ja keskussairaalalle pyritään aloittamaan vuonna 2021.

Kaupunginvaltuusto käsittelee raitiotien rakentamista kokouksessaan 24. lokakuuta 2016.

www.tampere.fi/raitiotie