Tällä puolestaan voitaisiin saavuttaa Vanhasen ajattelussa koko valtakuntaa koskeva terveys- ja taloushyöty.

Vanhanen väläytti jo eilen blogissaan asiaa:

”Mielenkiintoinen kysymys on se, pitäisikö hoitohenkilökunnan ja riskiryhmien jälkeen pohtia rokotusten kohdistamista alueittain riskitason mukaan. Mielestäni rokotuksilla pitää mahdollisimman tehokkaasti paitsi suojella riskiryhmiä, niin hillitä myös tehokkaimmin taudin leviämisriskiä”, hän kirjoitti.

– Nostan tämän seuraavassa hallituksen neuvottelussa, jossa koronasta keskustellaan, näkökulmana esiin, hän sanoo.

Tosin Vanhanen lisää, ettei tiedä, onko sosiaali- ja terveysministeriö jo päätynyt asiassa johonkin tulokseen.

Vanhanen itse ajattelee, että rokottamalla ensin tiettyjä alueita, Suomi voisi voittaa niin sairauden hoidon kuin talouden hoidon kannalta.

Vanhanen näkee, että jos rokotuksia voitaisiin keskittää toisaalta suuremmille taudin riskialueille ja toisaalta alueille, joissa hyöty talouden kannalta on suurin, saavutettaisiin optimaalisin tulos. Terveys- ja taloushyödyt löisivät siis Suomessa oikealla taktiikalla kättä yhteen.

Missä sitten rokotettaisiin ensin?

– Lähinnä ovat mielessä ne alueet joissa ilmaantuvuus on kaikkein suurin ja jossa myös taudin leviämis- ja ryöstäytymisvaara on suurin koko yhteiskunnan kannalta – toisaalta esimerkiksi tornionjokialue. Sekä Ruotsin ja Suomen puolella pitäisi tehdä tehostettuja toimia, jotta työmatkaliikenne voisi tapahtua turvallisemmin.

Puhuessaan taudin leviämis- ja ryöstäytymisvaarasta Vanhanen nostaa esiin myös muuntuneen virustyypin mahdollisuuden kiihdyttää tautia kevääseen mennessä. Muuntunutta virustakin voisi siis oikein valittu alueellinen rokotusjärjestys hillitä.

– Kokonaisuudessaan saataisiin hiipumaan tauti nopeammin, jos iskettäisiin kohteisiin, joissa riski on suurin, Vanhanen katsoo.

Vanhanen arvelee, että yhteiskunnallinen hyöty oikein valitusta rokottamisen priorisoinnista voisi olla ajallisesti “kokonaisuudessaan joitakin kuukausia”.

Tällä hetkellä taudin ilmaantuvuus on suurinta Helsingin ja Uudenmaan sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireissä.

Omista kannoistaan huolimatta Vanhanen painottaa, ettei hän ole epidemiologisessa mielessä asiantuntija. Hän kaipaa asiaan myös perustuslaillisia arvioita, jotka taasen ovat perusoikeusjuristien arvioitavissa.

– Onhan mahdollista, että perusoikeusnäkökulmasta tämäntyyppiseen priorisointiin ei ehkä yhteiskunnalla ole mahdollisuuksia. Se mahdollisuus on nähty siinä, että voidaan hoitohenkilökunta ja riskiryhmät asettaa etusijalle, mutta voidaanko samanlaista priorisointia tehdä muutoin. Minulla ei ole siitä valistunutta käsitystä, Vanhanen sanoo.

Jos Vanhasen oma ajatus alueellisesti priorisoidun rokottamisen eduista on oikea, häneltä on kysyttävä, onko siis niin, että perustuslaki voi estää sen, että Suomi voittaisi terveydessä ja taloudessa.

– En tiedä. En blogia kirjoittaessa pystynyt kysymään tätä (alueellisen rokottamisen ja perustuslain suhdetta) keneltäkään. Yhdenvertaisuusajattelu on tässä vuosien mittaan tuottanut tulkintoja, joiden takia minullakin varaus on, en tiedä mikä on perusoikeusjuristien kanta.

Hallitus kokoontuu tänään iltakouluun mutta sinne Vanhanen ei aio vielä rokotusjärjestys-asiaa viedä. Iltakoulussa aiheena on Vanhasen mukaan hallitusohjelman kokonaisuuksien etenemisen arviointi.

– Hallitus seuraa säännönmukaisesti hallitusohjelman toteutumista, se on normaaliin vuosikelloon liittyvää arviointia – voisi sanoa enemmän rutiininomaista virkamiesten tuottamaa seurantaa, miten hallitusohjelman toteutuminen etenee, Vanhanen kuvaa iltakoulun ohjelmaa.