Sen julkaisema uusi World Press Freedom -indeksi kertoo karua kieltä koronan vaikutuksista sananvapauteen. Korona pahentaa esimerkiksi geopoliittista vastakkainasettelua ja tekee lehdistönvapauden heikentämisen entistä helpommaksi erityisesti autoritaarisille maille.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola pitää näkymiä erittäin huolestuttavina. Edes indeksin kakkossijaa pitävä Suomi ei ole turvassa.

Koronakriisi on uhka myös lehdistönvapaudelle kautta maailman, uunituore kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön RSF:n (Reporters Sans Frontières) lehdistönvapausindeksi alleviivaa.

– Korona-pandemia nostaa esiin ne kielteiset tekijät, jotka uhkaavat oikeutta luotettavaan informaatioon, pandemian itsensä vielä pahentaessa tilannetta. Miltä näyttävät tiedon vapaus, moniarvoisuus ja luotettavuus vuonna 2030? Vastausta tähän kysymykseen määritetään tänään, RSF:n pääsihteeri Christophe Deloire toteaa tiedotteessa.

Aaltola yhtyy arvioon kokonaisvaltaisesta kriisiajasta.

– Elämme kasvavan epävarmuuden ja epäluottamuksen aikaa. Yhteiskuntiin kohdistuu rajuja paineita. Vapaan media rooli on kallisarvoisempaa kuin koskaan, mutta samalla pureutuminen poliittisesti arkoihin aiheisiin aiheuttaa mediaan ja toimittajiin kohdistuvia vastareaktioita.

Hän pelkää, että vaara vaanii poikkeustoimien jäämisestä pysyviksi.

– Pandemian seurauksena moni maa on eriasteisissa poikkeustiloissa. Median rooli vallan vahtikoirana on tärkeää, kun hallinnot rajoittavat kansalaisvapauksia tavoilla, jotka saattavat jäädä elämään myös pandemiakriisin väistyttyä. Tämä on kaikkiaan erittäin huolestuttavaa.

Toimittajat ilman rajoja ry:n puheenjohtaja Jarmo Mäkelä katsoo Euroopan kehitystä pitkän toimittaja- ja diplomaattiuran luomalla perspektiivillä.

– Eurooppa on ollut sananvapauden perinteinen tukija, ja on toki maanosien ykkönen nytkin. Kehitys on kuitenkin monin tavoin kielteistä.

Unkari on EU:n suurin ongelma niin demokratiassa kuin sananvapaudessa ja Puolan (62.) tilanne heikkenee myös. Äärioikeiston vihakampanjat toimittajia vastaan yleistyvät esimerkiksi Espanjassa (29.), Italiassa (41.), Itävallassa (18.) ja Kreikassa (65.).

– EU ei voi laittaa päätä pensaaseen, eikä onneksi niin teekään, Mäkelä painottaa.

Pohjoismaat pitävät lehdistönvapausindeksin kärkipaikkoja koko maailmassa. Norja on ykkösenä, Suomi kakkosena, Tanska kolmantena ja Ruotsi neljäntenä. Toimittajien uhkailu ja häirintä riivaavat silti myös Pohjoismaita. UPI:n Aaltola herätteleekin myös suomalaisia pysymään valppaina ja kriittisinä, paineista huolimatta.

– Jopa Suomen kaltaisessa mallimaassa esiintyy valtiollisia ja yhteiskunnallisia paineita eräänlaiseen kuuliaisuuteen koronakriisin yhteydessä. Tutkivaa ja kriittistä journalismia saatetaan pitää yhteiskunnallisesti ongelmallisena tai epätoivottuna. Median rooli on kuitenkin myös osoittaa epäkohtia myös silloin, kun se on kiusallista, sekä tuoda esiin vallan vääristymiä kansalaisten ja viranomaisten tilannekuvan parantamiseksi.

Jos tilanne ei Euroopassakaan ole hyvä, on se muualla maailmassa vielä paljon vakavampi. Valtiojohtoiset trolliarmeijat Venäjällä (149.), Intiassa (142.), Filippiineillä (136.) ja Vietnamissa (175.) ovat pelottava esimerkki disinformaation käytöstä sosiaalisessa mediassa.

– Länsimaissa erityisen huolestuttavaa on mediavihamielisyyden lisääntyminen Yhdysvalloissa, Mäkelä korostaa.

– Fake news on kaikkien jo tuntema heitto, jolla presidentti Trump nurinkurisesti halventaa juuri sitä amerikkalaista laatumediaa, joka Yhdysvalloissa luotettavinta tietoa tarjoaa. Yhdysvaltain on palautettava asemansa lehdistönvapauden puolustajana niin kotimaassa kuin maailmallakin. Siinä on yksi tämän lehdistönvapausindeksin keskeinen toive.

Pääsihteeri Deloire vetoaa demokratian ja sananvapauden ystäviin kaikkialla maailmassa.

– Jotta tästä ratkaisevasta vuosikymmenestä ei tulisi tuhoisaa, hyväntahtoisten ihmisten, keitä he sitten ovatkaan, tulee kampanjoida toimittajien puolesta, jotta toimittajilla on edellytykset täyttää roolinsa yhteiskunnan luotettuna osapuolena.

UPI:n Aaltola puolestaan korostaa median roolia myös koronaan liittyvien väärinkäytösten vahtikoirana.

– Vapaata länsimaista mediaa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Erilaiset median vapautta supistavat toimet kaventavat yhteiskunnallista tilannekuvaa juuri silloin kuin sitä eniten tarvitaan. Koronan vanavedessä tehdään myös politiikkaa ja jaetaan huomattavia taloudellisia resursseja. Väärinkäytöksien mahdollisuudet ovat laajoja. Ilman kriittistä mediaa kansalaisten kyky ymmärtää kokonaisuutta on hyvin rajallinen.

RSF:n vuodesta 2002 julkaisema World Press Freedom Index mittaa lehdistönvapautta 180 eri maassa ja alueella.