Filatov puhui tänään aiheesta Suvanto ry:n järjestämässä Kätketyt äänet -seminaarissa. Hän on huolissaan, että väkivaltaa lakaistaan yhä maton alle.

– Iäkkäisiin naisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on uskottua yleisempää. Tutkimusten mukaan joka neljäs ikääntynyt suomalaisnainen on kokenut väkivaltaa tai kaltoinkohtelua viimeisen vuoden aikana. Huolestuttavaa on, että yli puolet väkivaltaa kokeneista naisista ei puhu kokemastaan. Häpeä hiljentää, hän sanoi tiedotteen mukaan.

– Usein lähisuhdeväkivalta on saattanut jatkua jo vuosia. Pahoinpitelijä voi olla oma elämänkumppani, mutta myös aikuiset lapset tai sukulaiset voivat kohdella kaltoin vanhuksia. Väkivaltaa voi kokea myös hoitohenkilökunnan taholta. Väkivallan tekijä on usein läheinen ihminen, mikä nostaa rikosilmoituksen tekemisen kynnystä, Filatov muistutti.

– Näin ollen meillä ei ole tarpeeksi luotettavaa ja kattavaa tietoa ikääntyneiden kohtaamasta lähisuhdeväkivallasta ja sen laajuudesta ja vaikutuksista. Tutkimuksen puute heijastuu siihen, että ilmiötä ei tunnisteta tarpeeksi hyvin.

– Tutkimusta ikääntyneiden kohtaamasta lähisuhdeväkivallasta on kehitettävä ja lisättävä. Ilmiön todellinen kuva jää muuten varjoon. Tunnistamalla haavoittuvat ryhmät lähisuhdeväkivaltaa voidaan estää ja ennaltaehkäistä, Filatov vaati.

Hänen mukaansa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla ei ole tarpeeksi tietoa ikääntyneisiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi.

– Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista lähisuhdeväkivallan tunnistamiseksi on lisättävä. Koulutuksessa on huomioitava lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja keinot siihen puuttumiseen ja estämiseen. Ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistamisen ja estämisen taitojen tulee olla jokaisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen osaamista, Filatov sanoo.