Helsingissä Tuomiokirkon edustalle kerääntyi jo aamulla ihmisiä, jotka jonottivat pääsyä siunaustilaisuuteen. Tuomiokirkon tilaisuuteen saapunut kouvolalainen Aila Lemola sanoo, että Koivisto oli ihmisenä ystävällinen, vaatimaton ja helposti lähestyttävä.

Lemolalla on Koivistosta paljon omakohtaisia muistoja, sillä hän työskenteli lentoemäntänä koneessa, jolla presidentit tekivät virkamatkoja. Koivistoa Lemola pitää oikeudenmukaisena ja tasapuolisena presidenttinä.

– Kun hän oli itse lähtenyt pohjalta, hän ymmärsi varmaan tavallista työläiskansaakin paremmin kuin herraperheeseen syntynyt.

– Kysyin, minne hän on menossa. Hän sanoi, että vaihtaa kympin ratikasta toiseen ja lähtee sitten kotiin.

Siunaustilaisuuteen oli tulossa myös vantaalainen Sinikka Haaksiluoto, joka saapui paikalle Vantaalta Henna– ja Helmi-tyttäriensä kanssa.

– Olen presidenttifani ja Koivisto-fani. Olen lukenut juuri kylmän sodan ajasta ja sen päättymisestä. Olen tajunnut, kuinka iso rooli hänellä on ollut siinä, millä tavalla hän hoiti Suomen pikkuhiljaa idästä länteen.

Haaksiluoto kertoi arvostavansa presidentti Koivistoa, joka piti matalaa profiilia ja jolla oli “fundeeraava” luonne.
Surusaattoa seurasi myös vantaalainen Elina Tuomaala ja hänen poikansa 5-vuotias Sisu Tuomaala.

– Olin suunnilleen Sisun ikäinen, kun Kekkonen kuoli. Siitä jäi muisto, ja toivon, että pojalleni jää samanlainen, hän sanoo.
Seurassa olivat myös Sisun 11-vuotias serkkupoika Veeti Kervinen ja pappa Markku Saastamoinen. Saastamoinen muistaa elävästi, kun Koivistosta tuli Kekkosen jälkeen presidentti.

– Silloin tuli ajatus, että kyllä se siitä.

Koiviston siunaustilaisuus välitettiin Senaatintorille kaiuttimien kautta, jonka alkua Kaj-Erik ja Anneli Fohlin odottivat mietteliäinä. Kumpikin kertoo arvostavansa sitä, että Koivisto vei Suomea länteen.

– Koivisto piti sekä USA:han että Venäjälle hyvät suhteet, hän oli rauhanrakentaja. Ajattelimme, että nyt kylmä sota päättyy, kun meillä on Koivisto, joka tekee rauhaa, Kaj-Erik Fohlin sanoo.

Sirpa Nyberg ja Gullan Kousa seurasivat surusaattoa Presidentinlinnan luona.

– Hän oli paras presidentti, sillä hän oli kaikkien presidentti, Kousa sanoo.

Nybergille Koivisto oli muutakin kuin vain presidentti, sillä hän työskenteli Helsingin Työväen säästöpankissa Koiviston ollessa johtajana.

– Hän oli ystävällinen ja hyvä ihminen.

Molemmat muistavat Koiviston ajattelevaisena presidenttinä.

– Häntä pidettiin vähän sellaisena hiljaisena, mutta hän fundeerasi aina paljon. Hän mietti asiat ensin ja toteutti vasta sitten, Nyberg sanoo.

Molemmat tulivat seuraamaan Koiviston saattoa haikeina.

– Varmasti itku tulee, Nyberg sanoo.

STT–VIIVI SALMINEN, SUSANNA JÄÄSKELÄINEN, MARI LAINE