– Se on täysin ymmärrettävää. Edellisen vaalikauden rajun leikkauspolitiikan jälkeen monet odottavat jo liian kauan kaivattuja panostuksia tasa-arvoon ja julkisiin hyvinvointipalveluihin. Suomessa on isoja kysymyksiä ratkaistavana, jotta kaikki voivat myös jatkossa luottaa elintärkeiden yhteisten palveluidemme toimivuuteen, Andersson totesi.

Anderssonin mukaan esimerkiksi ilmastotavoitteiden pitää näkyä verotuspäätöksissä ja budjettivarojen kohdentumisessa.

– Siksi jokaisen budjettiriihen yhteydessä pitää tarkastella ilmastotoimien riittävyyttä suhteessa hallituksen asettamaan tavoitteeseen. Vasemmistoliitto esittää, että hallituksen ensimmäinen yhteinen tarkastelupaikka on tämän syksyn budjettiriihi.

Anderssonin mukaan valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa on kohtia, joita budjettiriihessä on syytä korjata,
mutta esitys sisältää myös jo nyt merkittäviä parannuksia suomalaisten sosiaaliturvaan ja hyvinvointiin.

– Perusturvaa parannetaan 300 miljoonan eurolla. On erittäin tärkeä poliittinen linjaus, että hallitus vahvistaa juuri perusturvaa jo ensimmäisessä talousarviossaan.

Andersson totesi myös, että subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen palautuu ensi vuoden elokuusta lähtien.

– Samassa yhteydessä varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienennetään laadun ja henkilöstön jaksamisen parantamiseksi. Nämä ovat äärimmäisen tärkeitä panostuksia pienten lasten hyvinvoinnin ja tasa-arvon parantamiseksi.

Li Andersson otti kantaa myös talouden heikentyviin näkymiin.

– Suomessa eilen julkaistu tuorein tieto työllisyyden kehityksestä kertoi, että työllisyysasten nousu nyt käytännössä on pysähtynyt. Toisin kuin mitä mediassa on väitetty, on hallitusohjelmaa laadittaessa otettu huomioon toimintaympäristön epävarmuus. Pohjana on käytetty VM:n kasvuennusteita, ja hallitusohjelmassa on useita kirjauksia, joilla varaudutaan myös ennustettua heikompaan kasvuun. Yksi näistä on vastasyklisen finanssipolitiikan mahdollistaminen taantuman sattuessa.

Opetusministeri sanoi myös lähettävänsä vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksesta terveisiä kaikille suomalaisille päätöksentekijöille:

– Tiedot suomalaisen koulutustason pysähtymisestä pitäisi ravistaa meidät hereille. Olemme kansakuntana nukkumassa pommiin, hän sanoi.

Anderssonin mukaan tällä hetkellä 70-luvulla syntyneet ovat jäämässä tämän maan koulutetuimmaksi sukupolveksi.

– Jos annamme tämän kehityksen jatkua, Suomi jää tulevaisuudessa jälkeen, kun kansainvälinen kilpailu kiristyy ja muualla ollaan rohkeampia näkemään koulutukseen ja tieteeseen tehtävien investointien merkitys kansantaloudelle.

– Koulutuspolitiikan tavoitteet pitäisi virittää samalle tasolle kuin ilmastopolitiikan, eli maailman kunnianhimoisimpien maiden joukkoon.

Anderssonin mukaan koulutustason nosto edellyttää niin oppivelvollisuuden pidentämistä, korkeakoulujen aloituspaikkoja lisäämistä, tki-investointien määrän nostamista kuin jatkuvan oppimisen uudistusta.

– Korkeakoulujen perusrahoitus pitää budjettiriihessä nostaa hallitusneuvotteluissa sovitulle tasolle, ja samalla panostaa muun muassa lastentarhanopettajien ja lähihoitajien koulutuspaikkojen riittävyteen.