Valtion menojen kasvu sodan jatkamiseksi pitää talouden vaimeaa kasvua edelleen yllä. Näin kertoo Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos Bofit, joka julkisti ennusteensa Venäjän talouden kehityksestä vuosiksi 2026-2028.

Viime vuosina sotaan kytkeytyvät toimialat ovat kasvaneet nopeasti, muun talouden kehitys on ollut heikkoa.

TALOUDEN keskeinen ajuri on viime vuosina ollut valtion menojen, varsinkin sotamenojen, voimakas kasvu, ja valtion odotetaan lisäävän menoja jälleen ensi vuonna.

Valtion menojen nopeana jatkunut kasvu on aiheuttanut inflaatiopaineita, vaikka muun kysynnän kasvu on hidastunut.

Venäjän hallinnolla on edessään entistä vaikeampia talouspoliittisia valintoja, Bofit arvioi. Niin kauan kuin Venäjä jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa, sotaan liittyviä menoja täytyy lisätä.

Tämä kasvattaa valtiontalouden alijäämää ja lisää inflaatiopaineita sekä muita talouden epätasapainoja. Jos alijäämä halutaan pitää kurissa, voidaan joutua leikkaamaan muita kuin sotamenoja ja kiristämään verotusta lisää. Tämä hidastaisi talouskasvua entisestään.

ENNUSTAMINEN on nyt erityisen vaikeaa talouden herkän tilan takia.

Jos Venäjän sodankäyntikulut nousevat tai sodan tuhojen korjaamisen hinta kasvaa, kansantalouskin sakkaa nopeasti. Kremlin kassahuolet ja -toiveet ovat kiinni öljytuloista.

- Jos Lähi-idän konflikti pitkittyy ja öljyn hinta nousee odotettua korkeammalle, Venäjällä on enemmän liikkumatilaa jatkaa sotaa ja pitää talous kasvussa. Ennakoitua matalampi öljyn hinta taas lisäisi Venäjän valtiontalouden ahdinkoa.

Talouskehityksen sisäiset riskit puolestaan liittyvät etenkin talouspolitiikan tasapainotteluun ristiriitaisten tavoitteiden välillä.