Ulkomaat
27.7.2022 12:43 ・ Päivitetty: 27.7.2022 12:43
Venäjä käyttää energian lisäksi myös ruokaa strategisena aseenaan – professori: ”Siellä ymmärretään tilanne minkä sota on aiheuttanut ja käytetään sitä kiristyksen välineenä”
Venäjä ja Ukraina pääsivät perjantaina sopuun sodan keskeyttämien viljakuljetusten jatkamisesta Mustallamerellä. Turkin ja YK:n Istanbulissa kätilöimä sopu sai ensimmäisen särönsä alle vuorokaudessa, kun Venäjä teki ohjusiskun Odessan satamaan. Samalla, kun Ukraina on lupaillut aloittavansa viljakuljetukset, Venäjä on jatkanut iskujaan.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessorin Jyrki Niemen mukaan Venäjä käyttää viljaa energian tavoin kiristyksen välineenä.
Viljasopimuksen Niemi näkee osaltaan kertomusten kamppailuna. Venäjä pyrkii vakuuttamaan kumppaninsa siitä, ettei se ole syyllinen viljakuljetukset sotkeneeseen Ukrainan sotaan. Egyptissä sunnuntaina vieraillut Venäjän ulkomisteri Sergei Lavrov syytti Ukrainaa muun muassa rauhanneuvottelujen kariutumisesta.
– Kyllä tässä kisaillaan siitä kenellä on vakuuttavin kertomus. Se on yksi syy miksi Venäjä suostui tämän sopimuksen tekemään. Se näkee hyötyvänsä, kun pääsee sanomaan olevansa valmis parantamaan maailman ruokatilannetta ja köyhien ja nälkäisten asemaa, Jyrki Niemi sanoo.
Niemen mukaan Venäjän tavoitteena olivat myös sopimukseen liittyvät Yhdysvaltain ja EU:n lupaukset sen omien vilja- ja lannoitekuljetusten jatkumisesta.
Viljan korkeista hinnoista aiheutunutta kriisiä voi Niemen mukaan rinnastaa strategisesti energiapolitiikkaan.
– Venäjä käyttää tätäkin hyväkseen ja pyrkii luomaan kiilaa Euroopan maiden välille. Siellä ymmärretään tilanne minkä sota on aiheuttanut ja käytetään sitä myös kiristyksen välineenä.
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres luonnehti Istanbulin viljasopua toivon, vapauden ja mahdollisuuksien majakaksi Mustallamerellä. Sovun ytimessä on Ukrainan varastoissa maakaavat 20 miljoonaa viljatonnia, mikä vastaa yli 40 prosenttia maan vuotuisesta 50 miljoonan tonnin viennistä. YK:n tavoitteena oli nälänhädän estäminen.
– Sopimus haluttiin tehdä siksi, että vanhan vuoden vilja saataisiin varastoista maailmalle, tarjonnan lisäys laskisi hintatasoa ja helpottaisi köyhien maiden tilannetta.
Niemen mukaan maailmassa ei parhaillaan kärsitä viljapulasta. Satonäkymät ovat päinvastoin melko valoisat. Ongelmana on sodan nostama viljan hinta, joka oli esimerkiksi vehnän tapauksessa ennen sotaa pitkään noin 200 euroa tonnilta.
”Venäjällä tilanne pelloilla on erittäin hyvä.”
– Sodan alla hinnat nousivat viljapörsseissä yli 300 euroon. Kun sota syttyi, hinnat hipoivat jopa 450 euroa. Nyt hinnat ovat tippuneet taas lähemmäs 300 euroa. Muutokset ovat aika isoja. Hinta on edelleen 50 prosenttia korkeampi kuin pitkän aikavälin keskiarvo, mutta maalis-huhtikuusta on tultu selvästi alemmas.
Kanada on Niemen mukaan kasvattanut vehnän tuotantoaan. Sato on hyvä myös Yhdysvalloissa, joka on merkittävä vehnän viejä samoin kuin Argentiina ja Ranska.
– Venäjällä tilanne pelloilla on erittäin hyvä. Ukrainassa syyssato on ollut myös erittäin hyvä ja keväälläkin on kyetty viljelemään. Tilannetta vaikeuttaa se, että saavatko he vanhan viljan pois varastoista ennen kuin on tarve uudelle.
Mustanmeren kuljetusten epävarmuus ja viljan korkea hinta vaikuttavat voimakkaimmin Lähi-idän ja Afrikan köyhiin maihin. Hinta heijastuu Niemen mukaan aika suoraan kotitalouksien ruokalaskuun.
– Väliportaita on siellä suhteellisen vähän toisin kuin meillä. Ruokaan, jota me ostamme kaupasta, liittyy hyvin paljon jalostusta ja palvelua, joten viljan hinta selittää vain pienen osan meidän maksamastamme lopullisesta hinnasta.
Venäläisen ja ukrainalaisen viljan osuus on erityisen merkittävä esimerkiksi Somaliassa, Egyptissä, Sudanissa ja Kongossa. Maat ovat viljan suhteen vahvasti tuonnista riippuvaisia.
– Somalia on tuonut hyvin paljon ukrainalaista viljaa samoin kuin Tunisia ja Libya. Totta kai näille maille koituu hankaluuksia.
”Tilanteen heikkeneminen näkyy varmasti siirtolaisuuden kasvuna.”
Nälänhädästä kärsivien ihmisten määrän odotetaan tilanteen vuoksi kasvavan.
– YK:n tilastojen mukaan maailmassa on ollut viime vuosina noin 800 miljoonaa aliravitsemuksesta kärsivää ihmistä. Nyt viljan hinnan nousun myötä heidän määränsä oletettavasti kasvaa samoin kuin todennäköisesti pahasta nälänhädästä kärsivien määrä. Se johtuu siitä, että ihmisillä ei ole varaa ostaa ruokaa vaikka tarjontaa maailmalla riittäisikin.
Niemen mukaan olojen ja taloustilanteen heikkeneminen Afrikan maissa ja Lähi-idässä heijastuu Euroopaan suuntautuvaan siirtolaisuuteen.
– Tilanteen heikkeneminen näkyy varmasti siirtolaisuuden kasvuna. Myös EU:lle tulee seurauksia, jos tätä kriisiä ei kyetä hoitamaan.
Nälänhätään tarjottava ruoka-apu kaipaisi Niemen mukaan rinnalleen ennaltaehkäisevää taloudellista tukea, joka olisi tehokkaimmillaan suoraan kotitalouksille tarjottuna.
Yksinkertaisinta olisi edelleen saada Ukrainan viime syksyn vilja markkinoilla, jolloin viljan hinta laskisi.
– EU:ssa on kovasti mietitty miten ukrainalaista viljaa saataisiin vietyä maailmalle. Vaihtoehtoisia maantie- ja rautatiekuljetuksia on avattu. Niillä on kuitenkin vaikea korvata meriliikennettä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.