Saarikko nosti esiin Venäjän aloittamasta sodasta seuranneen poikkeuksellisen nopean ja laajan hintojen nousun, jonka etenkin pienituloiset suomalaiset tunnistavat arjessaan.

– Koska tilanne on niin poikkeuksellinen ja kehittynyt nopeasti, ei kellään ole juuri nyt oikeita tai varmoja vastauksia. Ilmoilla on lukuisia ehdotuksia siitä, mitkä kaikki toimet vaikkapa verotuksen keventämisenä olisivat juuri nyt tarpeen, Saarikko sanoi.

Hänen mukaansa sellaisia ratkaisuja ei ole odotettavissa, jotka poistaisivat hintojen nousun kehityksen.

Saarikko ennakoi ennen kaikkea helpottavia täsmätoimia niille, joihin inflaatio kolahtaa kaikkein kovimmin.

Kuluttajien luottamus talouteen on pudonnut ennätyksellisen alas.

Sen sijaan työllisyys on kehittynyt hyvin ja työllisten määrä on historiallisen korkea. Saarikon mukaan ei voida kuitenkaan sulkea pois riskiä talouden ajautumisesta taantumaan.

Saarikon mukaan tarvitaan muun muassa lisää toimia työperäisen maahanmuuton ja työllisyyden vahvistamiseksi.

Budjetin alijäämä on Saarikon mukaan ensi vuonnakin useita miljardeja, mutta tarkkaa summaa hän ei vielä osannut ennakoida. Taloustilanne elää tällä hetkellä voimakkaasti ja ennusteita on jouduttu korjaamaan jatkuvasti. Inflaation ennakoidaan kuitenkin tasaantuvan ensi vuonna.

Lue alta, miten Saarikko kommentoi budjettiriihen kuumimpia kysymyksiä:

TULOVERONKEVENNYKSET JA MUUT VEROT

Ansiotulojen kevennys sekä työssäkäyvien että eläkeläisten osalta on hallituksen pöydällä. Saarikon mukaan toimi on tärkeä, mikäli taantuman uhka alkaisi olla yhä suurempi riski tai mikäli voidaan olla varmoja, että työmarkkinajärjestöt sopivat ”järkevästä palkkaratkaisusta”.

– Jos palkkaratkaisu entisestään kiihdyttää inflaatiota, sitten tätä kaikkea on huomattavasti vaikeampi hallita. Eli sidon ajatuksen työn ja eläkkeiden verotuksen keventämisestä myös siihen, mitä muualla Suomessa tapahtuu. Me tarvitsemme nyt lisää keskinäistä luottamusta ja yhteisen hyvän rakentamista. Tähän asti hintojen nousun juurisyy on ollut sota ja energian hintojen nousu. Nyt palkkaratkaisu on toivottavasti sellainen, ettei se entisestään kierrettä syvennä.

Saarikko ei ole tehnyt toistaiseksi pohjaesitystä ansiotuloverojen keventämisestä.

Saarikko sanoi, että niin ruoan veron, työn verotuksen kuin polttoaineen verotuksen keventäminen olisi käteen jäävien tulojen näkökulmasta perusteltua. Toinen puoli asiaa on kuitenkin se, että valtion pitäisi pitää omatkin menot ja tulonsa tasapainossa.

– Haluan jatkossakin, että tämä on maa, jossa iäkkäimmistä pidetään huolta ja lapset pääsevät jatkossakin laadukkaaseen kouluun. Siksi ajatus siitä, että tekisimme valtavan mittakaavan veronkevennyksiä velalla, on kyllä sellainen, jota vielä tarkkaan harkitsisin.

Jos bensaveroa alennettaisiin, Saarikon mukaan ei voitaisi olla täysin varmoja, että helpotus tuntuisi autoilijan kukkarossa.

– Siksi jakeluvelvoitteen alentaminen, joka astui voimaan heinäkuun alussa, on ollut valtiontalouden kannalta järkevämpi ratkaisu. Se oli kustannustehokas ja näkyy kuitenkin bensapumpulla.

Saarikko epäili myös, näkyisikö ruoan arvonlisäveron alentaminen kuluttajien rahalompakossa.

– Suhtaudun tässä vaiheessa isoihin veronkevennyksiin hyvin pidättyväisesti, koska edessä on paljon epävarmuutta.

SÄHKÖN HINTA

– Pyydän valtiovarainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön virkakuntaa jatkamaan työtä lähiviikkoina löytääkseen parhaat mahdolliset keinot sähkön hinnan nousuun liittyviin riskeihin.

Saarikon mukaan arvioinnin kohteena asiassa on niin sähköyritysten toiminta ja tuotanto sekä ennen kaikkea suomalaisten maksama hinta sähköstä, josta osa on veroa.

– En sulje siis tässä vaiheessa mitään pois, Saarikko sanoi ja viittasi myös sähköveron mahdolliseen alentamiseen.

TYÖMATKAVÄHENNYKSEN NOSTAMINEN, MUUTOKSET POLTTOAINEIDEN JAKELUVELVOITTEESEEN JA SOSIAALITURVAN INDEKSIEN TASON KOROTUS

Saarikko sanoi olevan perusteltua arvioida, mitkä kaikki näihin tälle vuodelle tehdyistä helpotuksia voisivat jatkua ensi vuoden puolella.

– Itse esimerkiksi ajattelen, että työmatkavähennys on ollut toimiva ja suomalaisille helposti käyttöönotettava pieni tulonlisä työssä käyville autoilijoille.

Hallitus nosti jo aiemmin tänä vuonna työmatkavähennystä 30 sentistä kilometriltä aiemmasta 25 sentistä.

VARHAISKASVATUSMAKSUJEN LASKEMINEN JA LAPSILISIEN NOSTAMINEN

Saarikko pitää perusteltuna, että lapsiperheet ovat ryhmä, jota muistetaan budjettiriihessä. Sitä, onko varhaiskasvatusmaksujen alentaminen tehokas keino, kannattaa Saarikon mukaan vielä miettiä. Hän väläytti myös lapsilisien nostamista.

HOITAJAPULAN RATKAISEMINEN

– Itse olen todennut valtiovarainministeriön virkakunnalle, että kaikki ne toimet, joita voisimme vielä tämän vaalikauden aikana tehdä työperäisen maahanmuuton helpottamiseksi, pitäisi tehdä. Me tarvitsemme tänne lisää ihmisiä töihin, jotta tämä yhteiskuntamme pyörii yhteiseksi hyväksi.

Saarikko toivoo ratkaisua venäläisten turistiviisumien rajoittamisessa

Saarikolta kysyttiin myös venäläisten lomalaisten turistiviisumien rajoittamisesta. Hän sanoi ymmärtävänsä, että suomalaisten oikeudentuntoon osuu se, että Venäjän raakalaismainen sota vain jatkuu.

– Pidän perusteltuna, että Suomi löytäisi jonkin oman kestävän ratkaisun. Ihanteellisinta olisi, jos se voitaisiin tehdä eurooppalaisittain yhdessä.

Mikäli yhteistä eurooppalaista ratkaisua ei löydy, Saarikon mukaan on perusteltua etsiä Suomelle omaa ratkaisua.

– Helppoa se ei tule olemaan.

Saarikko nosti myös esiin sen, että venäläiset turistit ovat olleet suuri osa Itä-Suomen talouden pohjaa.

– Mikäli rajoituksia tehdään, silloin pitää myös ymmärtää, että niillä on myös taloudellisiakin vaikutuksia.

Hän odottaa asiassa ulkoministeri Haaviston selvitystä näkemyksensä muodostaakseen.