Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Vientiliitot vaativat hallitusta pitämään kiinni teollisuudelle antamastaan lupauksesta

Vientiliitot eli Kemianteollisuus, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus sekä Ammattiliitto Pro, Metallityöväen Liitto, Paperiliitto, Puuliitto, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN edellyttävät, että hallituksen puolivälitarkastelun päätöksillä parannetaan suomalaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä.

Liitot järjestivät kannoistaan yhteisen tiedotustilaisuuden tänään Helsingissä. Hallitus kokoontuu puoliväliriiheen noin parin viikon kuluttua.

Hallituksen on vientiliittojen mukaan pidettävä kiinni lupauksestaan, ettei se lisää teollisuuden kustannuksia kuluvan vaalikauden aikana.

Esimerkiksi Metallityöväen Liiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi, että olisi vastoin hallitusohjelmaa ja kiky-sopimusta, jos energiaveroasioita muutellaan. Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Timo Jaatinen niin ikään muistutti hallitusohjelmakirjauksesta, jonka mukaan teollisuuden kustannuksia ei vaalikauden aikana hallituksen toimesta lisätä.

Aalto ei malttanut olla omana kantanaan sanomatta, näyttää siltä, että sitä mukaa kun asiat etenevät ja aikaa kuluu tahdotaan ylipäänsä unohtaa, mitä kilpailukykysopimukseen on kirjoitettu. Se ei sido pelkästään työnantaja- ja tekijäjärjestöjä mutta myöskin hallitusta.

– Hallitus on ollut yhtenä osapuolena siinä, Aalto painotti.

Vaade jatkaa julkisen talouden tasapainottamista.

Liittojen mukaan hallituksen on otettava EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaankin aktiivinen ja kilpailukykyä parantava ote. Logistiikkakustannukset eivät saa nousta ja liikenneverkon yhtenäisyys on säilytettävä.

Vientiliittojen mukaan teollisuutta koskevien päätösten on oltava ennustettavia ja pitkäjänteisiä. Talouskasvun turvaamiseksi kilpailukyvyn, viennin ja investointien on oltava talouspolitiikan kärjessä.

Julkisen talouden tasapainottamista on jatkettava ja verotuksen on oltava kilpailukykyistä. Timo Jaatinen tiivisti, että kilpailukyvyn on oltava kaiken päätöksenteon lähtökohta. Nykyisin hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen kannalta puolentoista prosentin kasvu ei riitä, hän jatkoi.

Jaatinen nosti esiin Britannian eroamisen EU:sta eli Brexitin ja USA:n protektionismin. Ne luovat uhkia Suomessa toimivalle teollisuudelle. Esimerkiksi metsäteollisuuden viennistämme 40 prosenttia menee Britanniaan.

– Meidän on varauduttava verotuksen osalta, sekä USA:n että Britannian suunnalta tullaan haastamaan verokilpailuun. Suomalainen yritysverotushan on nyt kohtuullisen kilpailukykyinen, mutta tässä on paineita eri puolilla. Jos muuallakin kevennetään, meidän on oltava kykeneviä seuraamaan siinä mukana, Jaatinen sanoi ja lisäsi yhteisöveron alennukseen olleen hyvä päätös muutama vuosi sitten.

Teknologioateollisuuden Turunen ei pidä yliopistoleikkauksia “absoluuttisesti yhtä fataaleina” kuin leikkauksia tuotekehityksestä.

Vientiliitot painottavat, että tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiot on otettava vahvemmin hallituksen ohjelmaan. Julkista innovaatiorahoitusta on kasvatettava ja kohdistettava se yritysvetoiseen innovaatio- ja tutkimustyöhön.

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen vertaili tuotekehitysrahoitusta yliopistojen, korkeakoulujen ja ammattiopistojen rahoitukseen.

– En tarkoita puolustella millään tavalla, mutta sellainen pieni kommentti näihin mittasuhteisiin, että kun molemmista on leikattu muutamia satoja miljoonia niin kuitenkin koulutus- ja tutkimusjärjestelmän resurssit ovat miljardeja, jolloin tavallaan ne leikkaukset eivät absoluuttisesti ole ehkä yhtä fataalit kuin tuotekehityspuolella, Turunen sanoi.

Henkilökohtaisesti Tekonologiateollisuuden toimitusjohtaja ilmoitti, että Suomessa yliopisto- ja korkeakouluvarat suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat jo maailman huippua. Turusen mielestä järjestelmästä on saatava enemmän irti ja valtion olisi palkittava niitä yliopistoja ja korkeakouluja, jotka “tekevät valintoja”. Tällä hän todennäköisesti kannatti käytännössä aineiden karsintaa tai satsaamista omiin ydinaloihin.

– Ei kaikkea kaikille vaan ollaan mukana sellaisissa asioissa, joissa on maailmanluokan osaamista itsellä.

Yhteisessä kannassaan liitot painottavat myös digitalisaatiota keinona tuottavuuden parantamiseen.

Hallitusohjelman tavoite, jonka mukaan viisi prosenttia julkisista hankinnoista on innovatiivisia, tarkoittaa lähes kahta miljardia euroa vuodessa. Vientiliitot katsovat, että lähes kaikissa julkisissa hankinnoissa on mahdollista tehdä valinta laatupainotteisesti ja elinkaaritaloudellisuuden perusteella.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE