Uuden muotoilun mukaan sovittelijan olisi ”kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi meneteltävä sovittelutoimessaan siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuutta vaaranneta”. Kaksi lähdettä on vahvistanut asian STT:lle.

Aiemmin lakiesityksessä puhuttiin kansantalouden kokonaisedun sijaan ”kansantalouden ja muun yleisen edun” turvaamisesta.

Hallituslähteen mukaan muutoksen tarkoituksena on selkeyttää lakiesitystä. Yleistä etua oli pidetty käsitteenä hieman tulkinnanvaraisena.

Lakiesitys on nyt viimeisteltävänä, ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi viikolla.

VIENTIVETOISEN työmarkkinamallin kirjaamista lakiin vastustavat etenkin julkisen sektorin työntekijöiden ammattiliitot, kuten hoitajaliitto Tehy ja opettajia edustava OAJ. Esimerkiksi Tehy on sanonut, että vientimalli merkitsisi hoitajille ”ikuista palkkakuoppaa”.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi Ylellä syyskuussa, ettei hallitus halua hillitä hoitajien tai opettajien palkankorotuksia.

Käytännössä lakiesityksellä kuitenkin pyritään välttämään jatkossa sellaiset tilanteet kuin toissa vuonna, jolloin sovittelulautakunta antoi kunta-alan työntekijöille vientialojen palkkaratkaisua paremman sovitteluratkaisun.

Suomessa vientialat ovat perinteisesti tavanneet määritellä palkankorotusten niin kutsutun yleisen linjan, jota muut alat noudattavat.

ALUN PERIN hallitus kaavaili säätävänsä lailla, että palkankorotusten yleistä linjaa ei voisi ylittää sovittelijan tai sovittelulautakunnan antamalla sovintoehdotuksella. Suunnitelmat kuitenkin lieventyivät hallitusohjelman alkuperäisestä kirjauksesta jo ennen kesän lausuntokierrosta.

Siitä huolimatta lakihanke on kirvoittanut yhä lieventyneenäkin runsaasti arvostelua. Opetusalan ammattijärjestö OAJ on jo puhunut ensi kevään kuntavaaleista ”palkkavaaleina”. Sen sijaan elinkeinoelämän järjestöt ovat kannattaneet vientimallin kirjaamista lakiin.

KESÄN lausuntokierroksella lakiehdotus sai kritiikkiä muun muassa oikeuskansleri Tuomas Pöystiltä, joka kehotti hallitusta vielä miettimään vaihtoehtoja.

-  Kokoavasti totean, että hallituksen tulee vielä harkita esityksen antamista ja sääntelyvaihtoehtoja, Pöysti kirjoitti lausunnossaan.

Oikeuskanslerin mielestä lausunnoilla käyneessä lakiluonnoksessa ei riittävän vakuuttavasti perusteltu syitä sille, että lainsäädännöllä puututtaisiin työmarkkinoiden vapauteen ohjaamalla sovittelua, joka on korostetun tasapuolisuuden vaatimusten piirissä.

TASA-ARVOVALTUUTETTU moitti lausunnossaan, että lakiesityksen sukupuolivaikutuksia koskeva osio oli valitettavan suppea. Valtuutettu ennakoi, että esitys kasvattaisi sukupuolten välisiä palkkaeroja.

Lainsäädännön arviointineuvosto puolestaan kommentoi syyskuussa, että tarve lainmuutokselle jää osin epäselväksi.

-  Lakiehdotuksessa tulee tuoda selvemmin esille, mitä vaikutuksia lakiehdotuksella on verrattuna nykytilan säilyttämiseen, arviointineuvosto sanoi tiedotteessa.

Hallituslähde kertoo STT:lle, että jatkovalmistelussa on tullut vielä muutoksia lakiesityksen perusteluihin ja vaikutusarvioihin.

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN hallitusneuvos Nico Steiner uskoo, että lakiesitys menee eduskunnassa perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Siitä kuitenkin päättää eduskunta, hän sanoo STT:lle.

Lausuntokierroksella oikeuskansleri Pöysti edellytti, että esitys on syytä lähettää perustuslakivaliokuntaan.

Hallituslähteen mukaan tavoitteena on yhä, että lakimuutos tulisi voimaan jo joulukuun alusta.

Iiro-Matti Nieminen / STT