Vihreiden äänestysfarssin syy selvisi – laatikko Helsingissä

Kuva: Johannes Ijäs
Osa vihreiden puoluekokousväestä on siirtynyt jo ulkoilmaan odottelemaan jäsenäänestyksen tulosta.

Vihreiden puoluekokouksessa ei ole vieläkään pystytty valitsemaan puolueelle uutta puheenjohtajaa.

Puoluekokouksessa kerrottiin juuri, että yksi äänestyslaatikko on unohtunut inhimillisen erehdyksen vuoksi Helsinkiin.

Alun perin puheenjohtaja Ville Niinistön seuraajan nimen piti selvitä kello 14, mutta nyt jäsenäänestyksen tulos on luvattu vasta kello 18.30–19.00.

Helsinkiin unohtuneessa äänestyslaatikossa on 400 ääntä.

Vihreiden puoluekokous pidetään Tampereella.

Puoluesihteeri Lasse Miettinen kertoi, että laatikon hakeminen kestää 2+2 tuntia eli ilmeisesti joku on lähtenyt hakemaan puuttuvia ääniä autolla Helsingistä.

Puoluekokousväki suhtautui tapahtuneeseen huvittuneesti.

Katso puoluekokouksen reaktio Demokraatin politiikan tuottajan, toimittaja Simo Alastalon tviitistä:

 

Keskustelua aiheesta

Sipilä vihjaili Ahvenanmaasta – ”Suomi kyllä ottaisi lisäpaikan vastaan”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei ota vielä kantaa siihen, annettaisiinko Suomelle tuleva Euroopan parlamentin lisäpaikka Ahvenanmaalle.

Sipilä kirjoitti perjantaina Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa pitävänsä huolen siitä, että parlamentin lisäpaikan jakamisessa ”kuullaan myös ahvenanmaalaisten näkemyksiä”. Brysselissä Sipilä kertoi, että keskustelua paikan täyttämisestä ei ole vielä aloitettu, vaan se käydään kun paikkajaosta on päätetty.

EU-johtajien odotetaan näyttävän tänään vihreää valoa sille, että Suomi ja useat muut jäsenmaat saavat lisäpaikkoja EU-parlamenttiin. Suomelle olisi tulossa yksi paikka nykyisen 13 mepin lisäksi.

Kokous on epävirallinen, mutta EU-johtajilta odotetaan poliittista ratkaisua siitä, mitä Britannialta vapautuville paikoille Euroopan parlamentissa tehdään. Virallisesti päätökset tehdään myöhemmin.

Suomi olisi halunnut jättää Britannialta vapautuvat paikat kokonaan täyttämättä. Päätös parlamentin paikkaluvusta vaatii kaikkien maiden yksimielisen päätöksen, ja halutessaan Suomi voisi estää sovun.

Britannialla on tällä hetkellä 73 paikkaa, joista 27 oltaisiin jakamassa jäljelle jäävien maiden kesken. Parlamentti on pienentymässä nykyisestä 751 mepistä 705 meppiin.

Sipilän mukaan Suomi ottaa lisäpaikan kyllä vastaan, jos sellaisen saa.

STT–ANNIINA LUOTONEN

”Pidän järkyttävänä” – Liki 400 000 ulosottoa liittyy sote-maksuihin

Kansanedustajat Satu Taavitsainen (sd.) ja Maria Tolppanen (sd.) ovat perustaneet eduskuntaan Ulosottoon joutuneiden tukijat Eduskunnassa -ryhmän. He kertovat haluavansa parantaa ulosottoon joutuneiden asemaa ja helpottaa heidän elämäänsä. Tilapäinen rahapula, sairastuminen taikka työttömyys eivät saa johtaa elinikäiseen velkavankeuteen.

– Pidän järkyttävänä sitä, että vuodessa lähes 400 000 ulosotto-asiaa kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin. Asiakasmaksujen taso on yksi tärkein sote-uudistuksen asia. Tasoa pitää tuntuvasti laskea tai poistaa ne Suomessa kokonaan. Sote-maksujen vuoksi ulosotossa olevat tulee armahtaa ja aloittaa sote-uudistuksen jälkeinen aika puhtaalta pöydältä, sanoo ryhmän puheenjohtaja Satu Taavitsainen.

Ulosottoon joutuneiden tukiryhmä pitää epäeettisenä kuntien ja kuntayhtymien tapaa myydä laskujaan kansainvälisille perintäyhtiöille.

”Kenenkään rahat eivät riitä, jos velka kasvaa perintäyhtiöiden takia kaksin- tai kolminkertaiseksi.”

– Satoja tuhansia eläkeläisiä, työttömiä, lapsiperheitä, nuoria ja jopa alaikäisiä lapsia on härskisti toimivien perintäyhtiöiden armoilla, jotka myyvät näiden pienten ihmisten velkoja toisilleen, perivät velkoja moneen kertaan, dokumentteja veloista ei löydy eivätkä velat vanhene säädetyssä ajassa. Tähän toimintaan pitää saada muutos, sanoo Taavitsainen.

–  Ylipäätään haluamme, että ulosottoon joutuneiden ihmisten velkataakkaa ei kasvateta keinotekoisesti ylimääräisillä kuluilla ja koroilla. Suomalainen maksaa velkansa, mutta kenenkään rahat eivät riitä, jos varsinainen velka kasvaa esimerkiksi perintäyhtiöiden toimien takia kaksin- tai kolminkertaiseksi, toteaa ryhmän varapuheenjohtaja Maria Tolppanen.

Ulosottoon joutuneiden tukiryhmä aikoo järjestää yleisötilaisuuksia ja koulutusta, seuraa alan kehitystä ja lainsäädäntöä sekä tekee näihin liittyviä lakialoitteita. Ryhmä toimii yhteistyössä kansalaisjärjestöjen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden yhteisöjen ja organisaatioiden kanssa.

Keskustelua aiheesta

Järjestö vaatii terveyspalveluihin tasa-arvoa – ”Asiakasmaksut eivät saa olla este”

Kuva: lehtikuva / milla takala

Työttömien keskusjärjestö vaatii kuntia tulkitsemaan asiakasmaksulakia työttömien ja vähävaraisten hyväksi. Asiakasmaksulain 11:sta pykälän mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista määrätyn maksun voi alentaa tai jättää perimättä, jos henkilöllä ei ole maksukykyä.

Käytännöt lain tulkinnassa kuitenkin vaihtelevat keskusjärjestön mukaan suuresti kunnissa ja kuntayhtymissä. Useimmiten alennusta asiakasmaksuihin ei sen mukaan saada, vaan kunnissa kehotetaan hakemaan maksuihin toimeentulotukea, vaikka se on lain mukaan viimesijainen taloudellinen tuki asiakkaalle.

Työttömien keskusjärjestön puheenjohtaja, kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) vaatii kuntia ottamaan asiakasmaksulain 11§ tulkinnan käsittelyyn kuntapolitiikassa ja tekemään lain sovellusohjeet siten, että asiakkaan etu toteutuu.

– Me, jotka työttömien parissa olemme, pidämme tätä maksuasiaa tärkeimpänä sote-uudistuksen asiana. Sote-uudistuksen yhteydessä on hyvä mahdollisuus tuntuvasti laskea asiakasmaksujen tasoa tai poistaa ne Suomessa kokonaan. Myös perustuslakivaliokunta on todennut, että kansalaisten saatavilla täytyy olla palveluita, eivätkä ne saa maksujen takia jäädä saamatta. Eli on ehdottoman tärkeää, etteivät asiakasmaksut ole työttömille esteenä palvelujen käytölle ja aiheuta köyhyyttä, perintää ja ulosottoa, Taavitsainen sanoo.

Hän vaatii kuntia myös lopettamaan maksamattomien asiakasmaksujen myymisen kansainvälisille perintäyhtiöille.

”Hallituksen on toimittava, jotta ihmiset eivät luisu ulosottoon vain välttämättömien terveydenhoitokulujen takia.”

– Vuosittain liki 400 000 ulosotto-asiaa tulee valtakunnan voudille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen vuoksi. Tämä on järkyttävä tilanne. Hallituksen on toimittava, jotta ihmiset eivät luisu ulosottoon vain välttämättömien terveydenhoitokulujen takia.

Kelan selvitysten mukaan sairaalamaksuja, terveyskeskuskäyntejä ja muita terveydenhuollon tasamaksuja maksettiin toimeentulotuesta suoraan laskuttajille noin 15 000 kappaletta kesäkuussa 2017. Keskimääräinen laskun hinta oli 70 euroa. Lisäksi toimeentulotuen saajille itselleen on maksettu tämän lisäksi maksusitoumuksena esimerkiksi lääkkeitä ja muita terveydenhoitomenoja.

Työttömien keskusjärjestön ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n yhteisen Terveydeksi-hankkeen työntekijät ovat todenneet, että työttömät jättävät menemättä terveyspalveluihin, erityisesti suun terveydenhuoltoon, koska heillä ei ole varaa maksaa maksuja. Myös lääkkeitä jätetään ostamatta vähävaraisuuden vuoksi.

Keskustelua aiheesta

”Tämä ei ole voinut tulla kenellekään yllätyksenä” – SDP:n Lindtman tyrmää kokoomuskritiikin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman tyrmää kokoomuksesta esitetyn kritiikin, jonka mukaan SDP politikoisi kansalaisten turvallisuuden kustannuksella. Muun muassa kansanedustajat Arto Satonen (kok.) ja Kari Tolvanen (kok.) ovat kutsuneet SDP:n toimintaa puhemiesneuvoston työjärjestystä koskevassa käsittelyssä erittäin valitettavaksi poliittisten irtopisteiden keräämiseksi vakavan asian kustannuksella.

SDP esitti työjärjestykseen lisäystä, jonka mukaan perustettavan tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtäväksi tulisi Supon kokonaisvalvonta. Hallituspuolueissa esityksen on väitetty tulleen puskasta.

Lindtman muistuttaa, että keskustelua supon parlamentaarisesta valvonnasta on käyty jo kymmenen vuotta.

– Tämä ei ole voinut tulla kenellekään yllätyksenä. Sitä on esimerkiksi meiltä edustaja Mika Kari vuonna 2013 esittänyt, Lindtman sanoo.

Heti kun tiedustelulakien uudistaminen käynnistyi, SDP viestitti Lindtmanin mukaan hallitukselle ja silloiselle sisäministerille, että supon valvonta on ratkaistava samassa yhteydessä.

– Viime syksynä SDP lausui kirjallisesti, että edellytämme supon kokonaisvalvonnan kirjaamista eduskunnan työjärjestykseen. Tuula Haatainen on ottanut tämän viime vuonna erikseen esille puhemiesneuvostossa. Keskustelua on käyty jo vuosien ajan ja SDP on johdonmukaisesti viestittänyt, että tämä asia pitää ratkaista tiedustelulakien yhteydessä.

Lindtmanin mukaan laajat uudet oikeudet, joita supo on tiedustelulakien myötä saamassa, tarvitsevat vastapainokseen vahvaa parlamentaarista valvontaa.

– Ilman supon valvontaa ei tule uusia oikeuksia.

Puhemiesneuvoston äänestyksellä hyväksymä työjärjestys, joka määrittää supoa valvovan tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtävät, jättää SDP:n mukaan supon kokonaistoiminnan harmaalle alueelle. Valiokunta olisi saamassa oikeudet valvoa vain tiedustelua.

”On kaikkien etu, että sekä eduskunnassa että supossa tiedetään kenellä kokonaisvastuu supon valvonnasta on.”

– Supon tehtäväksi esitetään laissa myös sellaista toimintojen havaitseminen, estäminen ja paljastaminen, jotka uhkaavat turvallisuutta. Supon tehtävänä on myös ylläpitää yleistä valmiutta yhteiskuntaa uhkaavan toiminnan havaitsemiseksi, Lindtman listaa valiokunnan tehtävänannon ulkopuolelle jääviä asioita.

Supon päällikkö on saamassa oikeuden päättää ulkomailla tapahtuvasta tiedustelusta sekä Suomen kansalaisen vakoilusta ulkomailla. Päällikölle on tulossa myös valta päättää ulkomaisten tiedustelupalveluiden oikeuksista supon operaatioiden yhteydessä kotimaassa.

– On kaikkien etu, että sekä eduskunnassa että supossa tiedetään kenellä kokonaisvastuu supon valvonnasta on. Supon valvonta ei saa jäädä harmaalle alueelle.

Lindtmanin mukaan tiedustelulakien edellyttämiä perustuslain muutoksia on käytännössä hyvin vaikea saada läpi kiireellisenä tai normaalissa säätämisjärjestyksessä ilman suurimman oppositiopuolue SDP:n apua. Perustuslain muuttamiseen tarvitaan myös normaalissa säätämisjärjestyksessä lopulta kahden kolmasosan määräenemmistö.

– SDP:n lähtökohta on ollut se, että tässä haetaan yhteisymmärrystä yli hallitus-oppositio-rajojen. Kaikki muut polut ovat kyllä vaikeita ja riskinä on, että Suomeen ei saada riittävän ajantaisia tiedustelulakeja, Lindtman sanoo.

”Kuulostaisi epätodennäköiseltä, että sitä Kiinaan vietäisiin” – Ex-ministeri haluaa Altian pysyvän Suomessa jatkossakin

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Valtioneuvosto ilmoitti tänään, että valtion omistaman alkoholiyhtiö Altia aikoo listautua Helsingin pörssiin. Listaus tapahtuisi siten, että valtio itse jäisi 34 prosentin omistajaksi yhtiöön, jonka se tähän asti on omistanut kokonaan.

Kansanedustaja, entinen kehitysministeri Sirpa Paatero (sd.) kertoo Demokraatille hallituksen esittämän listautumisen kuulostavan sinänsä hyvältä vaihtoehdolta nimenomaan Altialle.

– Viime hallituskaudella esitettiin yhtiöstä luopumista. Pörssiin vienti on Altian kannalta hyvä uutinen, sillä näin se voi saada lisää omistajia ja yhtiötä voidaan kehittää.

Paatero kuitenkin muistuttaa jo kesällä 2014 Altian myyntiin liittyneistä reunaehdoista. Eduskunta hyväksyi tuolloin päätöksen, jonka mukaan yhtiön myyntiin päädyttäessä on erityistä huomiota kiinnitettävä tuotannon ja työpaikkojen turvaamiseen Suomessa.

Lisäksi eduskunnan mukaan tulee huomioida, että yhtiö on merkittävä kotimaisen ohran käyttäjä. Tärkeänä pidettiin myös, että jatkossakin varmistetaan kotimainen tuotantoketju ja työllisyys tältäkin osin.

Päätöksessä painotettiin vielä, että jos Altian myyntiin päädytään, se on toteutettava ajankohtana, joka on tuoton kannalta paras mahdollinen. Paateron mukaan on tärkeää, että kyseiset reunaehdot toteutuvat.

Reunaehtojen täyttyminen tarkastettiin.

Altian mahdolliset omistajamuutokset nousivat esiin viime lokakuussa, kun valtioneuvosto ilmoitti selvittävänsä viinayhtiön myymistä sijoittajille pörssissä. Tuolloin valtioneuvosto totesi selvityksen valmistuvan alkuvuodesta 2018.

Selvitystä ei kuitenkaan omistajaohjauksiin liittyvissä asioissa tule perinteisissä kirjoissa ja kansissa, valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston finanssineuvos Petri Vihervuori selventää Demokraatille.

– Omistajanohjausosastolla käydään yhtiön tiedot sekä taloudellinen tilanne läpi, ja selvitetään onko se valmis listautumaan, Vihervuori täsmentää toteutunutta selvitystä.

Valtioneuvoston kansliassa on Vihervuoren mukaan myös selvittänyt kohta kohdalta, että vuonna 2014 asetetut reunaehdot täyttyvät valtion omistusosuuden muuttamiselle.

Keskeisimpänä reunaehtona Altian tapauksessa voidaan pitää vaatimusta tuotannon ja työpaikkojen säilyttämisestä Suomessa. Vihervuoren mukaan suurin tae tälle on se, että valtio pysyy yhä yhtiön suurena omistajana.

Toiseksi, Altian brändissä keskeistä on suomalaiset tuotteet, kuten vilja ja vesi. Vihervuoren mukaan valtiolla uskotaan, ettei kukaan halua tuhota tätä, ja että nimenomaan suomalaiset sijoittajat haluavat osallistua Altian kehitykseen. Altian tunnetuimpia brändejä ovat muun muassa Koskenkorva-viina sekä Jaloviina. Tuotantolaitoksia yhtiöllä on Koskenkorvassa ja Rajamäellä.

Kolmanneksi hän kertoo, että valtioneuvostossa on jo suunniteltu kohdennettua markkinointia niin suomalaisille yksityishenkilöille, esimerkiksi Pohjanmaan lakeuksille, sekä myös institutionaalisille sijoittajille.

– Toivotamme kaikki kotimaiset tervetulleeksi omistamaan Altiaa, hän toteaa.

Valtiolle jää yhtiössä paljon päätäntävaltaa.

Myös Paatero pitää hyvänä, että valtiolle jää yhtiössä paljon päätäntävaltaa tulevaisuudessa. Näin yhtiön tulevaisuuteen Suomessa voidaan vaikuttaa ja sitä valvoa.

– Kun yhtiön tuotantolaitokset ja brändi ovat Suomessa, niin kuulostaisi epätodennäköiseltä, että sitä Kiinaan vietäisiin, hän toteaa.

Altian liikevaihto oli vuonna 2016 360 miljoonaa euroa, tulosta se teki puolestaan 26,4 miljoonaa euroa. Tästä yhtiö maksoi valtiolle osinkoja 10,4 miljoonaa euroa. Aina luvut eivät kuitenkaan ole yhtä hyviä olleet, yhtiön toimintaa onkin saatu tehostettua tehtyjen talouden kuntotarkastuksien jälkeen. Pörssiin listautuminen kielii siitä, että yhtiön uskotaan olevan hyvässä kunnossa.

Eri talouslehdet arvoivat Altian myyntiarvoksi noin 350–400 miljoonaa euroa viime lokakuussa. Osakemyynnin tuotoksi valtiolle arvioitiin esimerkiksi Kauppalehdessä noin 200 miljoonaa euroa.

Valtion omistajanohjauksesta muutama vuosi sitten vastannut Paatero ei lähde arvioimaan, kuinka kannattavaa Altian listaaminen taloudelliselta kannalta on.

– Se riippuu pitkälti siitä, mihin listauksesta saatu tuotto sijoitetaan tai käytetään.

Kossuosake on herättänyt mielenkiintoa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä vastasi tänään tiedotustilaisuudessa Helsingin pörssissä toimittajien kysymyksiin valtionyhtiön pörssiin listautumisessa.

– Niin sanottu kossuosake on herättänyt mielenkiintoa missä tahansa olenkin kulkenut. On kyselty, milloin listautuminen tulee, hän totesi.

Lintilän perusteli pörssilistautumista halulla antaa kansainvälisessä juomabisneksessä toimivalle Altialle leveämmät hartiat.

– Halusimme omistajana antaa Altialle kasvun ja kehittymisen mahdollisuudet myös tulevaisuudessa, Lintilä muotoili toimittajille.

Valtion omistajaohjauksesta vastaavan Lintilän mukaan valtio-omistaja sai listautumisen valmistelun aikana Altiasta useita ostotarjouksia, mutta ne jätettiin käsittelemättä. Hän korosti valtion haluavan, että Altia pysyy jatkossakin vahvasti suomalaisessa omistuksessa.

Listautumisen ajankohta ei ole vielä julkista tietoa. Valtioneuvoston kansliasta kuitenkin arvioidaan, että se tapahtuu tulevan kevään ja kesän vaihteessa.