Vihreät menetti yhden meppipaikan päätyen kahteen. Edellisiin eurovaaleihin nähden tulos putosi 4,7 prosenttiyksikköä 11,3 prosenttiin.

Jos tulosta vertaa eduskuntavaalien 7 prosentin kannatukseen, kuten vihreät nyt mielellään tekevät, puolueen kannatus harppasi reilut neljä prosenttia eteenpäin.

– On minun mielestäni torjuntavoitto. Olen tosi iloinen itse. Kaksi on vähemmän kuin kolme…tietenkään siksi ei voi olla mitenkään sataprosenttisen tyytyväinen, Sofia Virta totesi eilen Demokraatille vihreiden vaalivalvojaisissa.

Virta ei innostu erityisemmin pohtimaan, olisiko Pekka Haaviston eurovaaliehdokkuus toteutuessaan voinut tuoda puolueelle samanlaista nostettu kuin vasemmistoliitto sai suositun puheenjohtajansa, presidenttiehdokkaanakin olleen Li Anderssonin ansiosta.

– Kyllä tässä ajassa huomaa, että ihmiset jotka ovat hyviä siinä mitä he tekevät ja on karismaa, kyllä he vetävät puoleensa.

– Hattu korkealle päästä Li:lle, tosi tosi kova tulos. Varmasti olisi vaikuttanut, jos Pekka olisi ollut, mutta minä ajattelen, että kyllä meillä nytkin oli hyvät ehdokkaat, Virta sanoo.

VASEMMISTOLIITOSSA on ollut pinnan alla harmistusta siitä, että vihreiden koettiin pitäneen esillä sitä, että vasemmistoliiton eurooppalaisessa europarlamenttiryhmässä on Venäjä-mielisyyttä. Li Andersson argumentoi vaalitenteissä, että todelliset Venäjä-mieliset ovat oikealla laidalla ja irtaannutti oman puolueensa eurooppalaisen vasemmiston Venäjä-mielisistä.

Sofia Virta painottaa median pitäneen esillä sitä, että europarlamenttiryhmässä, johon vasemmistoliitto kuuluu, on Venäjä-mielisyyttä. Hän ei tunnista, että vihreät olisi ollut tässä lähteenä.

– Ei meillä ole ainakaan mitään tarvetta lyödä vasemmistoa. Kukaan ei varmaan odottanut, että Li:lle tulisi huono tulos. Me keskityimme minun mielestäni kyllä ihan omaan tekemiseen. Se on minun kokemukseni, Virta toteaa.

Hän sanoo myös, että ”aika vähänhän sitä puhuttiin, mitä Suomessa nähdään syksyllä vasemmiston riveissä”. Jää epäselväksi, mihin Virta tällä viittaa. Kenties Venäjän myötäilystä syytöksiä saaneeseen Johannes Yrttiahoon, joka on nousemassa Li Anderssonin tilalle eduskuntaan tai eduskunnassa syksyllä käsiteltäviin asiakysymyksiin.

Demokraatti ei ole tänään tavoittanut Yrttiahoa kommentoimaan häneen liittyvää keskustelua ja väitteitä.

Perinteiset puolueet näyttivät saavan myös Euroopassa jonkinlaisen torjuntavoiton. Laitaoikeiston kannatus kyllä nousi, mutta nousu jäi maltilliseksi.

Sofia Virta sanoo pitävänsä Suomessa tulosta toivoa herättävänä muun muassa oppositiopuolueiden pärjäämisen takia.

NIMENOMAAN kirjaimellisesti torjuntavoitto, ryhmäpuheenjohtaja Atte Harjanne luonnehtii eurovaaleja vihreiden kannalta Suomessa.

Vihreiden kärkinimi oli Ville Niinistö. Hän sai vaaleissa noin 57 600 ääntä, kun hän edellisissä eurovaaleissa keräsi vielä noin 111 700 ääntä.

Harjanne toteaa, että Niinistöllä oli tuolloin samalla tavalla tähdet kohdillaan kuin Anderssonilla nyt.

– Kun Suomen politiikasta väistyvä suosittu poliitikko lähtee, sehän on juuri se hetki, milloin saa ehdokkaana hyvin ääniä. Sitten kun siellä (europarlamentissa) jurnutat duunia, niin kuin Ville on tehnyt, näkyvyys kotimaan politiikassa voi kärsiä. Se on aina harmi, mutta hieno potti sinänsä Villeltä. Kyllä varmaan Li Andersson meiltäkin rokotti ääniä, mutta me saimme ne muualta takaisin, se on juuri se torjuntavoitto, Harjanne sanoo.

Niinistö luopui vihreiden puheenjohtajuudesta 2017.

Kun Harjanteelta tiedustelee, oliko Anderssonin potissa mukana hänen siirtyessään Suomen politiikasta Eurooppaan jonkinlaista ”elämäntyö-Venla” -palkinnon kaltaista poliittisen osaamisen palkitsemisen henkeä, hän toteaa, että Andersson on ollut laajasti arvostettu ja osaava poliitiikko yli puoluekentän.

– Tosi ansaittu tulos sikäli. Tietysti sillä tavalla hyvä myötätuuli, että (hänellä) oli presidentinvaalit alla juuri ja on pyörinyt paneeleissa puoli vuotta niin ei siitä ole haittaa ollenkaan.

– Onnittelut vasemmistoliitolle upeasta tuloksesta. Varmasti tuo heille buustia, uudet tyypit nousevat, moni saa energiaa ja virtaa. Kaikki tämä varmasti näkyy, mutta samaan aikaan on mielenkiintoista nähdä, mitä siitä seuraa, että puolueen valovoimainen kärki siirtyy europarlamenttiin. Sieltä nousee muun muassa paljon puhuttu Johannes Yrttiaho, joka voi vaikuttaa ryhmän dynamiikkaan ja muuhun. Miten tämän huikean voiton jälkeen heidän eduskuntaryhmänsä pakka pyörii, se on minusta kiinnostava nähdä, Harjanne toteaa.

HARJANNE itsekin oli eurovaaleissa ehdolla. Kelpo äänimäärä, noin 19 600, riitti varasijalle.

– Tietysti tavoittelin tosissani meppipaikkaa. Hyvä potti ääniä, itse koen, että tärkeä potti ääniä… Ihmiset kertovat hyvin tyypillisesti, että ovat usein äänestäneet kokoomusta, ehkä joku RKP:tä, ja nyt haluaa äänestää vihreitä, meikäläistä. Se on minusta tosi rohkaiseva signaali, Harjanne sanoi vaalivalvojaisissa.

Hän uskoo, että Pekka Haavisto olisi ehdolla olleessaan tehnyt ”ihan hillittömän tilin”.

– Mutta minun mielestäni olennaista kaikissa poliittisissa tehtävissä on, että niihin haetaan sen takia, että niitä halutaan tehdä eikä sen takia, miten kerätään mahdollisimman iso potti ääniä.

Laitaoikeiston noususta Euroopassa Harjanne sanoo, että se ei ”toteutunut sellaisena rykäisynä kuin sitä pahimmissa skenaarioissa ennakoitiin”.

– Se on hyvä asia. Itse asiassa europarlamentin koostumus ei niin massiivisesti kuitenkaan järissyt. Mutta se, mikä järisee, on sellaisten maiden kuin Ranska ja Saksa sisäpolitiikka. Se on se, mitä seuraavaksi katsotaan, mitä se tarkoittaa Euroopalle. Siellä ovat hyvin hyvin huolestuttavat voimat nousussa, Harjanne toteaa.

Ranskassa Kansallinen liittouma ja Saksassa AfD eli Vaihtoehto Saksalle keräsivät ison kannatuksen eurovaaleissa.