Alun perin hallituksen oli tarkoitus käyttää ensi vuonna 1,5 miljardia tulevaisuusinvestointeihin.

– Kertaluonteisten menojen lisäys voi olla ensi vuonna vain miljardin, Rinne kertoi kuitenkin uudeta ohjeistuksestaan Ylellä.

Investointeja siis tehtäisiin ainakin aluksi hillitymmin kuin pääministerin mukaan oli ajateltu.

– Jos valtiovarainministeriön esitys toteutuu budjettiriihessä, me olemme laittamassa jo miljardi euroa pysyviä menoja liikkeelle ja noin miljardin verran näitä kertaluonteisia menoja. Meidän täytyy säästää pelivaraa vuosille 2021, 2022 ja 2023, Rinne sanoi.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi Demokraatin haastattelussa tänään, että valtiovarainministeriössä on jo tehty esitys kertaluonteisista menoista.

Kyse on noin miljardin laittamisesta liikkeelle tulevasta budjetista.

– Sitä kokoluokkaa varmaan nyt ensimmäiselle vuodelle, Lintilä vahvistaa.

Eli tässä on omaisuudenmyynti -ilmoituksia odotettavissa aika pian?

– No katsotaan.

Valtio aikaa rahoittaa kertaluonteiset investoinnit lähinnä omaisuutta myymällä. ”Kertaluonteisten menojen katteeksi varataan 3 miljardia euroa, joista 2,5 miljardia voidaan kerätä valtion suorista yhtiöomistuksista ja loput 500 miljoonaa muista omaisuuseristä”, hallitusohjelmassa lukee tarkalleen.

Sipilän kaudella valtion osakesalkun arvo kasvoi vauhdilla. Nyt kuitenkin pörssissä on levotonta. Toimenpiteitä onkin mietittävä erityisen tarkkaan.

– Tämähän on sellainen klassinen asia. Sama kummin teet, teet väärin päin. Eli siis jos lähdet sille puolelle, syytetään kun myyt. Jos et ja tapahtuu pörssissä, syytetään kun et myy.

Lintilä sanoo, että investointien rahoittamiselle on muitakin mahdollisuuksia.

Mitä?

– No onhan meillä yhtiöitä.

Varsinaisesti omistajaohjausasioista hallituksessa vastaa kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.).

Budjettiriihessä on luvassa puhetta ja neuvotteluja myös koulutusmäärärahoista ja siitä, nostetaanko lisärahat jo heti ensi vuoden alusta korkeakoulujen osalta 40 miljoonaan euroon ja ammattikorkeakoulujen osalta 20 miljoonaan. Tätä perää muun muassa keskustalainen tiedeministeri.

Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä tarjottiin kuitenkin 10 miljoonaa korkeakouluille ja viittää miljoonaa ammattikorkeille, mikä on nostanut juupas-eipäs-väittelyä siitä, mitä on sovittu.

Onko niin, että jos nämä koulutusmäärärahat nostetaan tappiin heti alussa, sitten jostakin otetaan vastaavasti pois?

– On. Me teimme esityksen, joka oli juuri hallitusohjelman kirjauksen mukainen. Se on vuonna 2023 kun ne ovat siellä (40 ja 20 miljoonassa).

Ei ennen sitä, ei edes vuonna 2022?

– Ei kun vuonna 2023.

Ei ennen sitä, ei edellisinä vuosinakaan?

– No katsotaan nyt mihin tuloksiin riihessä tullaan.

Mutta hallitusohjelman mukaisesti se olisi vasta vuonna 2023?

– Joo. Niin kuin pääministeri sanoi eilen pääministerin haastattelutunnilla.

Pitääkö mahdollisena, että se voisi riihessä nousta siihen 40 ja 20:een miljoonaan heti?

– No se on neuvottelujen tilanne.

Se ei ole sinulle arvovaltakysymys?

– Ei, mutta sitten se otetaan jostakin muualta pois. Koska jos kaikki nostetaan tappiin ensi vuonna, niin me rikomme kaikki kehykset. Me rikomme komission budjettisäännöt eli kaikki menee rikki, jos nostetaan maksimiin nämä kaikilla. Pitää mieltää se, että ministeriöistä tuli aikamoinen määrä (esityksiä)… Aika klassinen tilanne.

Lintilä sanoo, ettei tiedä vielä valtiovarainministerien luvassa olevista uusista talousennusteista. Ennuste tulee budjettiriiheen.

– Jos nyt katsoo noita tämän hetken tilanteita, niin kyllähän siinä pahoja ennusmerkkejä on: kova brexit, Saksan hyytyminen erittäin pahasti ja suurimpana varmasti tämä kauppasota. Hyvin paljon on kyse siitä, miten tämä kauppasota alkaa eskaloitumaan. Sillä on mahdollisuus sitten ravistella ihan maailmantaloutta.

Pitääkö tähän nyt reagoida jotenkin, että lähtee painamaan budjeti menoja alaspäin?

– Tämä on periaatteessa aika hillitty kuitenkin. Se mistä menot kasvavat, niin nehän tulevat perusturvan puolelta. Se on se, johon panostetaan. Siellä on perusturvan kasvu, muuten mennään hyvinkin niukkuuden tiellä, Lintilä vastaa.

Valtiovarainministeriö ja muut ministeriöt neuvottelevat ensi vuoden budjetista ja vuosien 2020−2023 julkisen talouden suunnitelmasta keskiviikkona 28. ja torstaina 29. elokuuta valtioneuvoston linnassa.

Varsinainen budjettiriiheen hallitus kokoontuu 17.–18.9.

Mika Lintilä sanoo Demokraatille olevansa sataprosenttisen varma, ettei ota osaa keskustan puheenjohtajakisaan.

Hän kertoo tietävänsä, kumpaa kannattaa Katri Kulminia vai Antti Kaikkosta, mutta kertoo kuitenkin odottavansa mielenkiinnolla Kouvolassa 7.9. pidettävän ylimääräisen puoluekokouksen puheita.

Julkista ilmoitusta siitä, ketä Lintilä tukee, ei ole kuitenkaan luvassa.

– Jos minä jompaakumpaa tukisin, niin se olisi kuolemansuudelma.