Vuoden 2020 aikana talous supistuu 3,3 prosenttia.

Bruttokansantuotteen (BKT) arvioidaan kasvavan 2,0 prosenttia vuonna 2022 ja 1,4 prosenttia vuonna 2023.

Ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander valtiovarainministeriöstä heittäytyi tiedotustilaisuudessa liki runolliseksi ja puhui vertauksin koronaepidemian aikaisista tapahtumista.

– Sitä mukaa, kun uutiset tautiin tehoavasta rokotteesta ovat vahvistuneet ja on siirrytty suunnittelemaan väestön rokottamista, sumu on hälvennyt. Vaikka tuuli on nyt viime aikoina yltynyt uudelleen, ranta näkyy. Tiedämme, että suunta on oikea. Nyt pitää vain jaksaa uida perille. Valtio tarjoaa tässä ohessa pelastusrenkaita niille, joihin aallokko iskee ankarammin, hän jatkoi.

– Tämän ehkä kömpelönkin vertauksen tarkoitus oli kertoa, että vaikka koronaepidemia pysyy talouden kulkua määrittävinä keskeisimpänä ajurina, moni asia on kääntynyt uuteen asentoon syksyn aikana. Näkymät lyhyelle aikavälille ovat heikentyneet, mutta kokonaiskuva epidemian kulusta on selkiintynyt.

Spolanderin mukaan epidemian kiihtyminen ja sen hillitsemiseksi käyttöön otetut rajoitukset ovat pysäyttäneet talouden elpymisen, joka pääsi jo hyvään vauhtiin kesän ja alkusyksyn aikana.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan talous ei kasva vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä eikä vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä.

– On kuitenkin perusteita olettaa, että kesää kohti kuljettaessa epidemia alkaa laantua, kun rokotettujen osuus väestöstä kasvaa riittävästi. Samaan aikaan epidemian luontainen kausivaihtelu, joka laannutti tautia viime kesänä ja kiihdyttää nyt, alkaa hillitä epidemiaa. Epidemian laantuessa talous saa uudelleen ilmaa siipien alle. Epävarmuus vähenee, luottamus tulevaisuuteen kohenee.

Tämä tarkoittaa sitä, että kotitaloudet alkavat kuluttaa epidemian aikana säästöön jättämiään varoja ja yritykset käynnistävät odottamaan jättämiään investointeja.

– Kun näin käy muuallakin maailmassa, myös vienti alkaa aikoinaan kasvamaan uudelleen. Meidän ennusteemme mukaan talous alkaa elpyä vuoden 2021 toisen neljänneksen aikana ja vuoden toisella puoliskolla talous kasvaa jo ripeästi.

Spolanderin mukaan kasvupyrähdyksen jälkeen kuitenkin palataan uralle, jossa talous kasvaa keskimäärin 1–1,5 prosentin vuosivauhtia.

Spolanderin mukaan siirryttäessä epidemian jälkeiseen aikaan, talouspolitiikassakin painopisteen olisi perusteltua siirtyä akuutista kriisinhoidosta talouden kasvun edellytysten vahvistamiseen ja julkisen taloudenpidon vakauttamiseen.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että politiikan teon ytimeen palaavat yhteiskuntaamme, talouttamme ja julkista taloudenpitoamme ravistelevat suuret globaalit tekijät: väestörakenteen muutos, ilmastonmuutos ja uuden teknologian käyttöönotto.

– Haaste on, että julkinen taloudenpito pitää sovittaa näihin raameihin.

– Toki tässä on se positiivinen viesti, että politiikalla on mahdollista tätä raamia levittää. Tämä sitten edellyttää oikeastaan osaamista, investointeja, uusia toimintatapoja ja uudistuksia talouden toimintaa, työllisyyttä, tuottavuutta ja kilpailukykyä raamittavissa yhteiskunnan rakenteissa.

– Voi sanoa näin, että toimintaympäristön muutoksen vauhti on nopea eivätkä meidän kilpailijamme jää odottamaan sitä, että me ehdimme mukaan tähän muutokseen.

Siirryttäessä epidemian jälkeiseen aikaan on Spolanderin mukaan myös perusteltua myös palata normaaliin talouspolitiikan tavoitteenasetteluun.

– Meillä on koronaepidemian jäljiltä julkisessa taloudessa poikkeuksellisen iso rahoitusepätasapaino ja julkinen velka on kasvamassa ennätyksellisen suureksi.

Rakenteelliset haasteet ohjaavatkin taloutta.

– Väestön ikääntymisen seurauksena julkisen talouden menot näyttävät kasvavan jatkuvasti tuloja nopeammin.

Spolander kysyi, kuinka paljon tästä pitäisi olla huolissaan. Hänen mukaansa yksittäisetkään suuret alijäämät eivät sinällään keikauta julkista taloudenpitoa, jos alijäämien rahoittajat luottavat talouspolitiikan pysyvän vakaana ja vastuullisena.

– Toistaiseksi meidän täytyy todeta, että näin on onneksi ollut. On kuitenkin vastuullista myöntää, että velan ja vastuiden nopea kasvu altistaa aina julkisen taloudenpidon riskeille.

Talouden tehokkaampi tulonmuodostus, vaikuttavammat julkiset palvelut ja muu julkinen rahankäyttö ovat Spolanderin mukaan parhaat keinot estää riskejä toteutumasta.