Politiikka

Björn Wahlroos iskee jälleen: ”Uusi perustuslaki on osoittautunut monella tavalla epäonnistuneeksi”

lehtikuva / anni reenpää
lehtikuva / anni reenpää
lehtikuva / anni reenpää

Talousvaikuttaja Björn Wahlroosin mielestä perustuslakivaliokunnan työskentelytapaa tulisi kehittää muodollisemmaksi ja enemmän oikeudenkäyntiä muistuttavaksi. Wahlroosin mielestä valiokunnalle pitäisi ainakin merkittävimmissä asioissa esittää kaksi kilpailevaa kantaa, joiden tueksi esitetyt argumentit olisivat julkisia.

Hän esittää tuoreessa Hiljainen vallankumous -pamfletissaan myös, että perustuslakivaliokunnan omaa valmistelua tulisi vahvistaa siten, että se olisi vähemmän riippuvainen ulkopuolisten asiantuntijoiden käytöstä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on viime vuosina ollut näkyvästi esillä muun muassa sote-uudistuksen yhteydessä, kun uudistuksen eteneminen on tyssännyt useampaan otteeseen perustuslakikysymyksiin.

Wahlroos sanoo pamfletissa, että uusi perustuslaki on merkittävästi heikentänyt presidentin ja maan hallituksen asemaa suhteessa lakia säätävään ja tuomitsevaan valtaan. Hän arvioi, että muuttunut vallanjako näyttää muodostuneen uuden perustuslain tärkeimmäksi seuraukseksi.

Wahlroos on aiemminkin rusikoinut kovin sanoin nykyperustuslakia.

– On sääli, että Euroopan nuorimpiin kuuluva valtio Suomi vuonna 1999 katkaisi perustuslaillisen perinteensä päättämällä kumota hyvin toimivan 80-vuotiaan hallitusmuotonsa. Erityisen ikäväksi tämän päätöksen tekee se, että korvaava konstituutio, uusi perustuslakimme, on osoittautunut monella tavalla epäonnistuneeksi, Wahlroos kirjoittaa pamfletissa.

Presidentin valtaoikeuksien vahvistamista olisi syytä vakavasti harkita.

Wahlroos esittää Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan Hiljainen vallankumous -pamfletissa kymmenen perustuslain kehitysehdotusta, jotka liittyvät peruslakivaliokunnan kokoonpanoon, työskentelytapaan ja valmisteluorganisaatioon.

Wahlroos ehdottaa myös perustuslain tuomioistuinperusteista jälkivalvontaa. Lakien, muiden määräysten ja viranomaispäätösten perustuslaillisuuden arviointi pitäisi antaa erilliselle perustuslakituomioistuimelle tai korkeimmalle oikeudelle. Jos oikeus ottaisi asian käsiteltäväkseen, sillä olisi mahdollisuus todeta laki tai määräys jälkikäteen perustuslain vastaiseksi ja siten mitättömäksi.

Pamfletissa Wahlroos tarjoilee ehdotuksia isolla pensselillä, sillä hän esittää myös eduskuntavaalijärjestelmän muuttamista siten, että se suosisi vaalit voittaneita suurempia puolueita.

Wahlroosin mielestä myös presidentin valtaoikeuksien vahvistamista olisi syytä vakavasti harkita.

– Kyseeseen tulee ensisijaisesti presidentin johtavan aseman palauttaminen ulkopolitiikassa, Wahlroos kirjoittaa.

STT–OLLI KUIVANIEMI

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 41 Demokraatti
TIEDUSTELULAIN ABC - Mitä tavallisen ihmisen pitää tietää?
LÄHIÖELÄMÄÄ - Selma Vilhunen teki rosoisen nuoriselokuvan
TARJA HALONEN - YK:n tulisi toimia pienemmällä budjetilla
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat