Järjestöt ovat jättäneet mietintöön yhteisen eriävän mielipiteen. Työntekijöiden oikeussuoja, työehtojen parantaminen ja direktiivin tavoitteiden toteutuminen on SAK:n ja STTK:n mukaan huomioitu mietinnössä puutteellisesti.

DIREKTIIVILLÄ halutaan puuttua erityisesti työsuhteiden naamiointiin, jossa työsuhde muutetaan keinotekoisesti yrittäjyydeksi. Suomessa keskustelua on käyty erityisesti ruokaläheteistä ja alustayhtiö Woltista.

Lausunnoille lähteneessä mietinnössä työsuhteen oikean luonteen selvittämistä pyritään helpottamaan niin kutsutulla työsuhdeolettamalla. Sen mukaan työtä tekevän henkilön ja alustayrityksen välinen sopimus oletetaan työsuhteeksi, jos siinä havaitaan johtamista tai valvontaa osoittavia seikkoja.

SÄÄNNÖKSEN perustelut jättävät STTK:n mukaan korkean kynnyksen sen soveltamiselle.

Vero- ja sosiaaliturva-asiat rajataan työsuhdeolettaman soveltamisalueen ulkopuolelle, vaikka alustatyön väärinluokittelulla on suoria vaikutuksia myös verotukseen, vakuuttamiseen ja toimeentuloturvaan.

– Esimerkiksi sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä joudutaan usein ensin ratkaisemaan kysymys siitä, onko työ tehty työsuhteessa vai yrittäjänä. Työsuhteen oikeudellista olettamaa ei tässä sovellettaisi. Näin ollen työsuhdeolettaman merkitys ja työntekijän suoja jää vaillinaiseksi, STTK:n juristi Inka Douglas toteaa tiedotteessa.

SAK pitää hallituksen esitysluonnosta vakavana pettymyksenä. Luonnos ei myöskään SAK:n mukaan täytä nykyisessä muodossaan Euroopan unionin alustatyödirektiivin alkuperäistä tarkoitusta eli alustatyöntekijöiden työehtojen ja työolojen parantamista.

Järjestö huomauttaa, että alustatyötä tehdään usein väärinluokiteltuna yrittäjän nimikkeellä, kuitenkin täysin alustayrityksen ehdoilla. Alusta vaikuttaa siihen, kuka saa keikkoja, paljonko työstä maksetaan, miten työntekijä näkyy sovelluksessa ja voiko työnteko jatkua.

SAK:n juristi Paula Ilveskivi korostaa, että direktiivin piti puuttua juuri tähän väärinluokitteluun.

– Direktiivin piti vahvistaa työntekijöiden asemaa ja estää se, että yritykset kikkailevat sopimusjärjestelyillä ja teettävät palkkatyötä yrittäjän riskillä. Hallituksen esitysluonnos näyttää kuitenkin lähtevän päinvastaisesta suunnasta: työntekijöiden suojan sijaan hallitus varjelee alustayritysten nykyisiä toimintamalleja.

VALMISTELUSSA näkyy SAK:n mukaan vahvasti alustayritysten kädenjälki. Esityksessä varotaan lisäämästä yritysten vastuuta, mutta työntekijöiden arjen ongelmiin ei puututa riittävästi. Lopputulos on työntekijän kannalta vaatimaton eikä puutu tehokkaasti työntekijöiden väärinluokitteluun.

– Vaarana on, että Suomi saa lain, joka näyttää paperilla hyvältä, mutta jättää alustatyöntekijät käytännössä samaan asemaan kuin nykyisinkin. Uusi laki saattaa jopa heikentää viimeaikaisessa oikeuskäytännössä vahvistettua suojan tasoa. Tämä on vastoin direktiivin tarkoitusta, Ilveskivi sanoo.

Alustatyötä tekevän ei pidä joutua yksin haastamaan suuria yrityksiä ja niiden monimutkaisia sopimus- ja sovellusjärjestelmiä, jotta hän saisi itselleen kuuluvat oikeudet. SAK korostaa, että vastuun pitää olla niillä yrityksillä, jotka määräävät työn ehdot ja hyötyvät työstä.

Esitysluonnos ei myöskään tunnista riittävän hyvin alustatyön todellisuutta.

– Alustayritys voi painostaa työntekijää ilman irtisanomistakin. Keikkojen määrä voi vähentyä, näkyvyys sovelluksessa voi heikentyä tai työntekijän tili voidaan sulkea. Jos laki ei suojaa tällaisilta toimilta, suoja jää näennäiseksi, Ilveskivi toteaa.

ALUSTATYÖDIREKTIIVIN tarkoituksena on parantaa alustatyötä tekevien työehtoja ja henkilötietojen suojaa. Sen avulla pyritään helpottamaan oikean ammattiaseman määrittämistä sekä lisäämään alustatyön ja algoritmeilla johtamisen läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta.

– Lakiesityksen jatkovalmistelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että sääntely parantaa aidosti työtä tekevän oikeussuojaa direktiivin tarkoittamalla tavalla, Douglas sanoo.

Myös Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen yrittäjät jättivät mietintöön eriävän mielipiteen. Järjestöjen mukaan alustatyötä on jatkossakin voitava tehdä myös yrittäjänä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt luonnoksen hallituksen esitykseksi alustatyötä koskevasta lainsäädännöstä lausuntokierrokselle eilen keskiviikkona. Lausuntoon pyydetään vastauksia viimeistään 28.8.2026.

Päivitetty klo 10.50.