Maan edellisen presidentin Donald Trumpin hallinto piti tiedot salassa.

Maan ulkoministeriön mukaan vuoden 2020 syyskuun lopussa Yhdysvalloilla oli kaikkiaan 3  750 ydinkärkeä. Lukuun sisältyvät niin aktiiviset ydinkärjet kuin nekin, jotka eivät ole toiminnassa.

Ydinkärkien määrä oli laskenut edellisvuodesta 55:lla ja vuoden 2017 syyskuun loppuun verrattuna laskenut 72:lla. Ydinkärkien määrä on myös alimmillaan kylmän sodan aikaisten huippulukemien jälkeen. Vuonna 1967 ydinkärkiä oli 31  255.

Kansainväliset aserajoitus- ja valvontasopimukset ovat olleet viime vuosina heikossa hapessa. Trump veti Yhdysvallat pois Iranin ydinasesopimuksesta.

Keskimatkan ohjuksia koskeva INF-sopimus puolestaan romuttui vuonna 2019 sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Venäjä olivat molemmat syyttäneet toisiaan sopimuksen rikkomisesta.

Lisäksi heitteille oli jäämässä Yhdysvaltain ja Venäjän ydinkärkien määrää rajoittava Uusi Start -aserajoitussopimus. Trump sanoi haluavansa uuden sopimuksen, jossa olisi mukana myös Kiina, jolla on ydinkärkiä vain murto-osa Yhdysvaltojen ja Venäjän lukumääristä.

Tammikuun 20. päivänä virkaan astunut Joe Biden ehdotti kuitenkin aiemmalle sopimukselle heti alkuun viiden vuoden jatkoaikaa, mihin Venäjän presidentti Vladimir Putin suostui pikaisesti.

Venäjän ja Yhdysvaltain diplomaatit kohtasivat viime viikolla suljettujen ovien takana aloittaakseen keskustelut sopimuksen seuraajasta.

Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin tammikuussa julkaistun vuosiraportin mukaan Yhdysvalloilla oli 5  500 ydinkärkeä ja Venäjällä 6  255. Siprin laskuissa ovat mukana myös käytöstä poistetut ydinkärjet, joita ei oteta huomioon Yhdysvaltain ulkoministeriön laskelmissa.

Raportin mukaan Kiinalla on puolestaan 350 ydinkärkeä, Britannialla 225 ja Ranskalla 290. Intialla, Pakistanilla, Israelilla ja Pohjois-Korealla on yhteensä noin 460 ydinkärkeä, Sipri kertoo.