Hallitus olisi ratkaisemassa hallintarekisterien ongelmat perimällä 50 prosentin sakkoveroa osingosta, jos suomalainen sijoittaja hallinnoi pörssiosakkeita hallintarekisterien suojissa.

– Joissain uutisissa veron, toisin sanoen ennakonpidätyksen, suuruudeksi väläyteltiin jopa 60 prosenttia. Kyse on ilmeisesti hätäratkaisusta, sillä tarkempia yksityiskohtia esityksestä ei ole tiedossa, Harakka ja SDP:n eduskuntaryhmän veropoliittinen asiantuntija Lauri Finér kirjoittavat blogissaan.

He listaavat kuusi syytä, miksi sakkoverolla ei saada hallintarekisterien aiheuttamia ongelmia – veronkiertoa, rahanpesua, korruptiota ja sisäpiirikauppoja – korjattua. Blogin lopussa ovat ongelmien ratkaisut: ”Hallitus, olkaa hyvät”, Harakka ja Finér vinkkaavat.

Sakkoverolta voi välttyä myös tekeytymällä ulkomaalaiseksi. Kaksikon mielestä paras osoitus sakkoveron kehnoudesta on nykytilanne. Hallintarekisteriosingoista peritään näet jo nyt 15 prosentin lähdeveroa, jos osingonsaajaa ei ole tunnistettu.

Kolmas ongelma on, että sakkovero ei koskisi osakkaiden myyntivoittoja. Käytännössä osakas voi myydä tai vuokrata osakkeet juuri ennen osingonmaksua, jolloin tulot muuttuvat myyntivoitoiksi osinkojen sijaan.

– Ja kas, verottaja ei tiedä niistä mitään.

Harakka ja Finér muistuttavat, että ulkomaalaiset voivat edelleen vältellä veroja, sakkoveroilla lisätään byrokratiaa ja veropetosten riskiä. He huomauttavat myös, että salaisuus on talousrikollisille kaikki kaikessa.

Harakka ja Finér vaativat, että hallituksen pitäisi ratkaista hallintarekisterien ongelmat ennen kuin niitä laajennetaan uudella lailla. Heillä on siihen ratkaisu:

– Sakkoverot eivät ole nykypäivää. Moderni tekniikka antaa mahdollisuuden ratkaista hallintarekisterien ongelmat yksinkertaisesti ja tehokkaasti. Verotuksessa tulisi pyrkiä siihen, että oikea vero peritään oikeaan aikaan ilman turhaa byrokratiaa.

Heidän mielestään omistusten julkisuus ja oikea verotus varmistettaisiin tehokkaimmin laajentamalla osakkeiden liikkeellelaskijan velvollisuuksia seuraavasti:

– Sillä tulisi olla velvollisuus periä oikean suuruinen lähdevero osingoista, toimittaa vuosi-ilmoitukset viranomaisille sekä osingoista että luovutusvoitoista, jolloin viranomaiset voivat valvoa, että vero on oikea. Lisäksi sillä pitäisi olla velvollisuus tunnistaa osakkaansa ja toimittaa tiedot niistä reaaliaikaiseen julkiseen rekisteriin.

Kaksikon mielestä vaatimus on kohtuullinen. EU:ssa hyväksyttiin hiljattain osakkeenomistajien oikeuksia koskevaa direktiivi, joka antaa yhtiöille oikeuden tunnistaa kaikki osakkaansa riippumatta siitä, miten osakkeita hallitaan – hallintarekistereissä vai muuten. Siten hallituksen tarvitsisi vain varmistaa, että yritysten hallinnoimat tiedot osakkaista saadaan jatkossa julkiseen rekisteriin ja verottajalle.

– Direktiivin tarkoituksena on parantaa piensijoittajien oikeuksia. Tämä näkökulma unohtuu usein hallintarekistereistä puhuttaessa. On piensijoittajien etu, että osakastiedot ovat julkisia. Siten estetään, etteivät yritysjohto, poliitikot tai suuromistajat käytä oikeuksiaan väärin.

Harakka ja Finér vaativat, että direktiivi on saatettava Suomen lakiin kahden vuoden kuluessa.

– Toivoa sopii, että hallitus panee sen toimeen kunnianhimoisesti eikä sorru samanlaisiin kommervenkkeihin kuin hallintarekisterien kanssa.