STT pyysi asiasta kommenttia ympäristöryhmää puheenjohtavalta Saara-Sofia Siréniltä (kok.), mutta hän ei halunnut kommentoida keskeneräisiä neuvotteluja.

Ministeriön tekemässä selvityksessä kerrotaan, että asiaa käsiteltiin edellisen kerran, kun eduskunnassa keskusteltiin aiheesta vuonna 2021 Sallan kansallispuiston perustamisen yhteydessä. Tuolloin ympäristövaliokunta piti tarpeellisena selvittää vapaaehtoisen maksun käyttöönottoa. Ministeriö ei kuitenkaan selvittänyt asiaa, koska ei saanut asiasta suoranaista toimeksiantoa.

MINISTERIÖ viittaa Metsähallituksen Luontopalveluiden tekemään selvitykseen, jossa todetaan eduskunnan katsoneen vuonna 2016 Metsähallituslakia käsitellessään, että Metsähallituksen tuottamien retkeilypalvelujen pitää jatkossakin olla suurelle yleisölle maksuttomia.

Metsähallitus totesi selvityksessään retkeilymaksujen vaikutusten ulottuvan laajalle.

-  Ylläpidon budjettirahoitusta puoltaa erityisesti se, että suojelualueet ja retkeilyalueet ovat valtion maita ja siten kansalaisten yhteistä omaisuutta. Niiden tulisi olla kaikkien kansalaisten käytettävissä maksukyvystä riippumatta, muistiossa viitataan.

Maksuttomuutta perustellaan myös sillä, että maksullisuus ei kohtelisi kaikkia tasavertaisesti.

-  Se nostaisi kynnystä luonnossa liikkumiseen, eikä innostaisi ihmisiä luontoon arjessa ja vapaa-aikana eli vaikuttaisi kielteisesti luonnossa liikkumisen terveysvaikutuksiin ja jopa kansanterveyteen.

Metsähallitus perusteli kantaansa myös sillä, että Suomessa maksuttomalla retkeilyllä on pitkät perinteet ja se on osa suomalaisen retkeilykulttuurin ainutlaatuisuutta. Lisäksi maksuttomuutta perusteltiin kansallispuistojen kansainvälistä ja kotimaan matkailua edistävänä palveluna.