Ulkomaalaiset opiskelijat arvostavat Suomessa tutkimuksen mukaan koulutuksen korkeaa laatua, elintasoa ja luonnonläheisyyttä. Jopa 87 prosenttia on tyytyväisiä opintoihinsa.

Suomen vetovoimatekijöitä ovat tutkimuksen perusteella ylipäätään yleinen elintaso, luonnonläheisyys sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino. Lisäksi yleinen turvallisuus sekä ihmisoikeudet ja demokratia tekevät Suomesta houkuttelevan. Sen sijaan esimerkiksi työmahdollisuuksia tai palkkatasoa pitää vain harva tärkeänä Suomen vetovoimatekijänä.

TUTKIMUKSEN perusteella kansainvälisten osaajien joukossa on lähes yhtä paljon niitä, jotka arvioivat suomalaisen yhteiskunnan olevan kansainvälisyyden vastainen kuin niitä, jotka arvioivat sen olevan kansainvälinen.

Enemmistön mielestä suomalaiset ovat suvaitsevia, mutta haluttomia tutustumaan uusiin ihmisiin. Moni kuitenkin näkee, että nuoremmat sukupolvet ovat vastaanottavaisempia ulkomaalaisia kohtaan.

Ystäviä on vaikea saada. Noin 40 prosenttia ulkomaalaisista opiskelijoista katsoo, että vaikeus saada ystäviä on hankaloittanut kotiutumista. Noin kolmannes opiskelijoista arvioi mahdollisuutensa edetä urallaan Suomessa heikoiksi.

Ystävät ja muut sosiaaliset verkostot vaikuttavat tutkimuksen mukaan paljon myös työllistymismahdollisuuksiin. Joka neljäs työtä tekevistä, sitä hakevista tai kumppanin vuoksi muuttaneista ulkomaalaisista hankkii tietoa työmahdollisuuksista ystäviltään. 30 prosenttia ulkomaalaisista löysi nykyisen työpaikkansa omien verkostojensa kautta.

KUMPPANINSA vuoksi Suomeen muuttaneista ulkomaalaisista 67 prosenttia kertoo kotiutumisen vaikeutuneen siksi, että töiden löytäminen on ollut hankalaa. Tutkimuksen mukaan tämä voi heikentää myös Suomen vetovoimaa työperäisenä maahanmuuttokohteena.

Tutkimuksen perusteella huoli perheen kotiutumisesta koskee myös niitä ulkosuomalaisia, joilla on ulkomaalainen kumppani. Heistä melkein neljännes mainitsee paluumuuttohalukkuutta heikentäväksi syyksi kumppaniin liittyvät syyt.

Tutkimuksen mukaan kansainväliset osaajat toivovat, että Suomen työelämä olisi kielitaitovaatimuksiltaan joustavampi. Paikallisen kielen oppimista pidetään tärkeänä, mutta se pitäisi ulkomaalaisten opiskelijoiden mielestä saada paremmin osaksi opintoja, ja työssä käyvät ulkomaalaiset toivovat, että kieltä voisi opiskella työajalla.

Tutkimushankkeessa tehtiin tehtiin kyselyt viidelle ryhmälle: ulkosuomalaisille, paluumuuttajille, Suomessa asuville ja täällä töitä tekeville tai hakeville ulkomaalaisille, kumppanin vuoksi Suomeen muuttaneille ulkomaalaisille ja korkeakoulututkintoa Suomessa suorittaville ulkomaalaisille. Kyselyissä oli yhteensä 2 500 vastaajaa. Lisäksi kyselyaineistoa täydennettiin noin sadalla haastattelulla ja erilaisilla työpajoilla.

Tutkimuksen toteutti E2 Tutkimus ja hankkeen on rahoittanut joukko eri työmarkkinajärjestöjä, ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Keva, Business Finland sekä Helsingin, Espoon, Oulun ja Tampereen kaupungit.