Kulttuuripoliittisen työryhmän toinen puheenjohtaja, Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio kertoi Helsingin Kalliossa järjestetyssä julkistamistilaisuudessa, että ohjelman valmisteluun on osallistunut yli 1500 puolueen jäsentä sekä useita kulttuurijärjestöjä.

Kun jäseniltä kysyttiin, mikä kulttuurissa on tärkeää, moni sanoi, että kulttuuri kuuluu kaikille. Kulttuuri kuuluu kaikille onkin koko kulttuuripoliittisen ohjelman nimi ja yksi sen keskeisistä arvoista.

Kallion mukaan muut neljä arvoa ovat harrastaminen on arvokasta, ilmaisia ja edullisia palveluita, erilaisuus tekee hyvää sekä taiteen vapaudesta ei tingitä.

– Meidän tavoitteenamme on edistää, luoda ja tehdä sellaista kulttuuripolitiikkaa, joka tavoittaa erilaiset ihmiset erilaisissa tilanteissa. Kulttuurista nauttiminen ei saa olla vain harvojen ulottuvilla. Yhteiskunnan tulee tukea kulttuuritoimintaa niin monipuolisesti, että jokaisella olisi mahdollisuus nauttia kulttuurista sekä kokijana että tekijänä tai harrastajana, hän jatkaa.

SDP:n kulttuuripoliittinen ohjelma ottaa myös kantaa taiteilijoiden toimeentuloon. SDP:n uusi sosiaaliturvamalli Yleisturva ottaa kantaa myös taiteilijoiden toimeentulon pahimpaan ongelman eli luukulta toiselle pompottelemiseen ja pyrkii purkamaan byrokratiaviidakkoa.

– Tälle uudistukselle on todella tarve, Viitanen ja Kallio sanovat.

SDP ajaa saksalaisten ja ruotsalaisten sisarpuolueittensa tavoin sitä, että valtion budjetista prosentti käytettäisiin pitkällä tähtäimellä kulttuurimenoihin. Tällä hetkellä osuus Suomessa on vain  0,82%.

– Kulttuurilla on paitsi itseisarvollinen merkitys, mutta se vahvistaa myös henkistä hyvinvointia. Nykyään puhutaan enemmän ja enemmän sen merkityksestä myös fyysiselle terveydelle, Viitanen sanoi kulttuuripoliittisen ohjelman julkistamisessa.

Kultuuriin laitetut rahat ovat pieniä, Viitasen mukaan kuin pingispallo rantapallon sisällä.

– Jos pingispallo otetaan pois, se ei pelastaisi rantapalloa, vaan siitä lähtisi ilmat, Viitanen jatkoi ja viittasi siihen, miten iso merkitys kulttuurilla kuitenkin yhteiskunnalle on.

Entisen kulttuuriministerin mukaan niin aluetalous, työllisyys kuin elinvoimaan liittyvät asiat puhuvat sen puolesta, että kulttuuri on nostettava arvoonsa.

– Kulttuuri kuuluu kaikille eikä ole varmaan mikään yllätys, että tämä on tullut sosialidemokraateilta sydämestä, Viitanen sanoi.

Ajankohtaisista kysymyksistä Viitanen nosti esiin muun muassa kulttuurin valtionosuusjärjestelmän uudistamisen ja sen, että siihen on satsattava riittävästi sekä tekijäoikeuslain mukaiset kopioinnin hyvitysmaksut, jotka viime vaalikaudella tuplattiin.

– Nyt sinne (hyvistysmaksuihin) kohdistuu parin miljoonan leikkaus ja kerta kaikkiaan se ei ole oikein, Viitanen sanoi ja ennakoi, että asia herättää eduskunnassa keskusteluta, kun budjettia käsitellään loppuvuodesta.

Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) nosti omassa puheenvuorossaan esiin sitä, kuinka kulttuurin saavutettavuuden on oltava jokaisen kuntalaisen oikeus.

Hänen mukaansa SDP:n ohjelmassa on todella paljon yhtäläisyyksiä siihen, mitä Helsingissä jo kulttuurin saralla tehdäänkin.

– Toki Helsinki on pääkaupunki. Meillä on erilainen vastuu pitää kulttuuripolitiikan arvoja yllä.

Hän kiitti SDP:n ohjelmaa siitä, että se huomioi eri kaupunginosien kulttuurin sekä sitä, että Suomessa on monenlaisia kulttuureja.

– Maahanmuuttajaväestössä on paljon ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä enemmän, mutta onko meidän kulttuurikenttä siihen valmis ja ovatko avustusmuodot sellaisia, että vähän huonollakin kielitaidolla voi hakea.

SDP:n kuttuuripoliittista ohjelmaa oli kommentoimassa myös kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n toiminnanjohtaja Rosa Meriläinen.

KULTA pyrkii nostamaan kulttuurin yhteiskunnallista arvostusta ja rahoitusta.

– Ohjelmahan on suorastaan ihana. Tykkään saavutettavuuden ja monipuolisuuden linjasta, Meriläinen kehaisi ja hauskuutti yleisöä todeten, että vihreätä poliitikkoa vähän “harmittaakin” näin hyvä ohjelma.

Meriläinen on entinen vihreiden kansanedustaja.

Hän nosti puheenvuorossaan esiin erityisryhmien asemaa kulttuurin kuluttajina ja tekijöinä. Esimerkiksi siinä on Meriläisen mukaan kulttuurin ja taitteen toimijoilla itsetutkistelun paikka, osataanko esimerkiksi vammaiset taiteilijat ottaa osaksi taiteen ja kulttuurin rakenteita. Kulttuurin saavutettavuutta on parannettava myös muun muassa maahanmuuttajien kohdalla.

Meriläinen kehottaa puolustamaan myös silloin kulttuuria, kun se asetetaan rinnakkain muiden tärkeiden asioiden kanssa.

Kulttuuriin liittyvään veropolitiikkaan hän toivoi kokonaisuudesta huolehtimisesta, eli ettei rahaa anneta toisaalle ja samalla kuitenkin oteta toisaalta.

SDP:n edellinen kokonaisvaltainen kulttuuripoliittinen ohjelma valmistui vuonna 1972.