Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

”10-vuotias hyväksikäytetty ei voinut ymmärtää mitä hänelle tapahtuu” – mies jätettiin tuomiotta, koska tyttö ei sanonut ”ei”

Kuka suojelee lapsia, kun oikeuslaitoskaan ei tee sitä?

Lastenpsykiatrian emeritaprofessori Tuula Tamminen ihmettelee hovioikeuden päätöstä, jossa 23-vuotias mies jätettiin tuomitsematta törkeästä raiskauksesta, vaikka tämä oli yhdynnässä 10-vuotiaan lapsen kanssa.

Uhrin edustaja vaati miehelle raiskaustuomiota sillä perusteella, että tämä käytti hyväksi avutonta tilaa. Hovioikeuden mielestä kymmenvuotias ei ollut laissa tarkoitetulla tavalla kykenemätön muodostamaan tahtoaan. Mies tuomittiin lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä kolmen vuoden vankeuteen.

Professori Tamminen kertoo, että kymmenvuotiaiden kehitysaste vaihtelee, mutta sellaista yleistystä ei voi tehdä, että kymmenvuotiaan pitäisi kyetä tällaisessa tilanteessa toimimaan.

– Sanoisin niin, että jos lapsi ei ole vielä puberteettikehityksessä huomattavankin pitkällä, lapsi ei voi millään tavalla tietää, mitä hänelle mahdollisesti tapahtuu tällaisessa tilanteessa, Tamminen sanoo.

Syyttäjä ymmärtää hovin päätöksen

Jutun syyttäjä Leena Koivuniemi toteaa, että hän lähti syyttämään miestä törkeästä raiskauksesta vain sillä perusteella, että tämä olisi käyttänyt väkivaltaa teon toteuttamiseksi. Tästä hovioikeus ei löytänyt näyttöä. Hän ei ajanut syytettä raiskausrikoksesta sillä perusteella, että kymmenvuotias ei olisi kykenevä muodostamaan tahtoaan tilanteessa. Näin ollen hän ei myöskään aio hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.

– Onhan se totta, että lapsi on avuton, ei siitä mihinkään päästä. Mutta siitä on lapsen osalta oma säännös, tässä tapauksessa lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö, josta mies tuomittiin. Minun mielestäni samalla perusteella ei ole järkeä lähteä syyttämään kahdesta rikoksesta.

Siinä mielessä, kun hovi hylkäsi uhrin edustajan esittämän rangaistusvaatimuksen avuttoman tilan perusteella, Koivuniemi ymmärtää hovin päätöstä.

– Mielestäni lainsäätäjä ei ole tarkoittanut sitä, että tätä käytettäisiin silloin kun avuttomuuden perusteena on pelkästään nuoruus. Lain perustelut ja esityöt eivät viittaa siihen suuntaan, Koivuniemi sanoo.

Rikosoikeuden professori: Tarvittaessa lakia pitää muuttaa

Päätöstä oudoksuu myös rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.

– Niin hovioikeus kuin käräjäoikeuskin on nojannut lain esitöihin vahvasti. Siellähän ei esimerkkinä ole tätä ikää mainittu. Itse kyllä painottaisin edelleen enemmän sitä pykälässä olevaa määritelmää siitä, että henkilö on kykenemätön muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan. Kyllä minä katsoisin, että kymmenvuotias on kykenemätön ilmaisemaan tahtonsa.

Hänen mukaansa tapaus olisi syytä katsoa vielä korkeimmassa oikeudessa.

– Valitusluvan hakemiselle olisi ihan hyvät perusteet. Voi kysyä, että ymmärtääkö kymmenenvuotias, että mistä on kysymys ja mitä on tapahtumassa. Onko siinä eroa, onko nukkuva, humalainen tai vammainen, kun puhutaan kymmenvuotiaasta?, Tolvanen kysyy.

Hänen mukaansa tarvittaessa lakia pitää muuttaa, vaikka mies tuomittiinkin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ilta-Sanomien mukaan kansanedustaja Leena Meri (ps.) oli jo käräjäoikeuden tuomion jälkeen jättänyt lakialoitteen, jotta tällaisista rikoksista tulisi jatkossa tuomio törkeästä raiskauksesta. Lehden mukaan lakialoite on tällä hetkellä lakivaliokunnassa.

– Seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistöllähän suojellaan lapsen terveyttä ja tämän raiskauspykälän suojelema oikeushyvä on seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Tässä jää kokonaan punnitsematta tämä seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaus, Tolvanen sanoo.

 

Olle-Pekka Paajanen, STT

 

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE