– 120 miljoonaa euroa ei ole kohtuullinen korvaus ravintoloille. Perusteluna määrän pienuudelle on esitetty sitä, että muutkin toimialat ovat kärsineet. Koronaviruksen talouskatastrofin suurimmat kärsijät ovat olleet kiistatta ravintolat, hotellit, kylpylät, kongressikeskukset ja monet muut matkailualan yritykset, joista suurimmalla osalla on myös ravintolatoimintaa. Muiden suurten ja paljon työntekijöitä työllistävien toimialojen myynnin menetys ei yllä lähellekään näiden toimialojen menetyksiä. Matkailu- ja ravintola-alan yritykset ovat menettäneet myynnistään yli 90 prosenttia, ja myynnin menetykset ovat aiheutuneet julkisen vallan päättämistä sulkemis-, kokoontumis- ja liikkumisrajoituksista, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi kommentoi.

– Yhtenä keskeisenä syynä heikkoon tuloksentekokykyyn on ravintolapalvelujen erittäin kireä verotus. Ala ei pystynyt sopeuttamaan kulujaan riittävän nopeasti romahtaneeseen kysyntään, mikä söi vähäiset puskurit. Lukuisilla ravintoloilla on koronakriisin aikana erääntyneet laskut maksamatta. Kun ravintolat saavat avata ovensa, mistä otetaan rahat palkkojen, elintarvikkeiden ja muiden kulujen maksamiseen. Tähän tarvitaan 350 miljoonan euron valtion suora rahallinen korvaus aiheutuneista vahingoista, Lappi sanoo.

Lapin mukaan olennaista tilanteessa on tukea ravintoloita ja niiden työntekijöitä niin, että ne selviytyvät kriisin akuutin vaiheen yli. Näin vältetään tuhansien yritysten konkurssit ja kymmenien tuhansien ravintolatyöntekijöiden massatyöttömyys. Ravitsemispalvelut työllistävät työvoimatutkimuksen mukaan välittömästi noin 81 000 henkeä ja lisäksi välillisesti noin 36 000 henkeä.