Kotimaa

13 tai 15 vuotta – lapsille tulossa lupapakko sosiaalisen median palveluihin

Lapset eivät enää ensi vuonna pääse vapaasti käyttämään sosiaalisen median palveluita, sillä niihin vaaditaan vanhempien lupa. Mediakasvattajat muistuttavat, että alaikäisillä on oikeus paitsi turvalliseen nettikäyttöön, myös osallistumiseen ja yksityisyyteen.

Lupapakon takana on EU:n tietosuojauudistus, jota aletaan soveltaa ensi kesänä. Osana uudistusta määrätään, että alle 16-vuotiaan pitää pyytää huoltajan lupa verkkopalveluille. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin alentaa ikärajaa aina 13 vuoteen.

Suomessa uudistusta valmisteleva työryhmä ehdottaa joko 13 tai 15 vuoden ikää. Useat järjestöt, kuten Pelastakaa Lapset ry, Mediakasvatusseura, Lastensuojelun Keskusliitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL), kannattavat alinta ikärajaa.

Samoilla linjoilla on 17-vuotias helsinkiläinen lukiolainen Siiri Kinnari. Hän on perehtynyt nettielämän kiemuroihin myös toiminnassaan MLL:n verkkotukioppilaana.

– Tuntuisi jotenkin väärältä, jos liikaa rajoitetaan nuoria netissä. Itse kokisin, että vanhemmat eivät luottaisi minuun enkä saisi kasvaa aikuiseksi.

Ikäraja voi Kinnarin mukaan haitata myös koulutyötä. Verkkotehtävät ovat koulussa lisääntyneet rutkasti. Jos nuorten huoltajilta vaadittaisiin jatkuvasti lupia, se voisi aiheuttaa hankaluuksia.

Eri asia hänen mielestään ovat esimerkiksi deittipalvelut, joissa on jopa 13-vuotiaita. Näissä ikärajoja edelleen tarvitaan, vaikka niitä onkin joskus helppo kiertää.

Avoimia kysymyksiä.

Mediakasvattajien mukaan liian korkea ikäraja voi haitata oikeutta tietoon ja sananvapauteen. Uudistuksen toteuttamiseen liittyy myös avoimia kysymyksiä.

Vanhemman lupa tarvitaan vastedes esimerkiksi some-palveluihin ja puhelinsovelluksiin, jotka tallentavat käyttäjän tietoja. Vielä on auki, kuinka verkkopalvelut keräisivät lupia. Jos varmennus annetaan esimerkiksi luottokortilla, riskinä saattaa olla perheiden syrjiminen sosioekonomisen aseman perusteella. Jos toisaalta lupia pystyy antamaan liian helposti esimerkiksi sähköpostilla, niitä pystyy kiertämään.

Epäselvää on myös, kuinka lapsen ikä varmistetaan verkkopalvelussa ja miten käy nykyisille palveluiden alaikäisille käyttäjille.

Vaakakupeissa suojelu ja oikeudet.

– Lasten digitaaliset oikeudet ovat tasapainoilua suojelun ja osallisuuden välillä, summaa mediakasvatuksen suunnittelija Rauna Rahja MLL:sta.

Hän huomauttaa, että henkilötietojen suojan parantamisessa on paljon hyvää. Aikuisten on kuitenkin myös autettava lapsia oppimaan mediataitoja.

Lupien vaatiminen voi antaa perheille valheellisen turvallisuuden tunteen verkkopalveluiden suhteen. Toisaalta huoltajat saattavat kiinnostua aiempaa enemmän lastensa tekemisistä verkossa.

Vaikka netti on Siiri Kinnarin mukaan nuorille tärkeä osa elämää ja sitä kautta saa myös uusia ystäviä, verkossa voi kohdata myös ongelmia. Yleisiä ovat esimerkiksi netti-ilkeily ja se, että nuori ei tunnista verkossa huijareita ja luotettavia lähteitä.

Silti hän toivoo, että koulussa ei vain puhuttaisi kiusaamisesta ja muista kielteisistä asioista vaan enemmänkin opetettaisiin nettitaitoja. Vanhemmilta hän toivoo avointa ja rentoa puhetta netin käytöstä sormenheristelyn sijaan.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat