13 tai 15 vuotta – lapsille tulossa lupapakko sosiaalisen median palveluihin

Lapset eivät enää ensi vuonna pääse vapaasti käyttämään sosiaalisen median palveluita, sillä niihin vaaditaan vanhempien lupa. Mediakasvattajat muistuttavat, että alaikäisillä on oikeus paitsi turvalliseen nettikäyttöön, myös osallistumiseen ja yksityisyyteen.

Lupapakon takana on EU:n tietosuojauudistus, jota aletaan soveltaa ensi kesänä. Osana uudistusta määrätään, että alle 16-vuotiaan pitää pyytää huoltajan lupa verkkopalveluille. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin alentaa ikärajaa aina 13 vuoteen.

Suomessa uudistusta valmisteleva työryhmä ehdottaa joko 13 tai 15 vuoden ikää. Useat järjestöt, kuten Pelastakaa Lapset ry, Mediakasvatusseura, Lastensuojelun Keskusliitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL), kannattavat alinta ikärajaa.

Samoilla linjoilla on 17-vuotias helsinkiläinen lukiolainen Siiri Kinnari. Hän on perehtynyt nettielämän kiemuroihin myös toiminnassaan MLL:n verkkotukioppilaana.

– Tuntuisi jotenkin väärältä, jos liikaa rajoitetaan nuoria netissä. Itse kokisin, että vanhemmat eivät luottaisi minuun enkä saisi kasvaa aikuiseksi.

Ikäraja voi Kinnarin mukaan haitata myös koulutyötä. Verkkotehtävät ovat koulussa lisääntyneet rutkasti. Jos nuorten huoltajilta vaadittaisiin jatkuvasti lupia, se voisi aiheuttaa hankaluuksia.

Eri asia hänen mielestään ovat esimerkiksi deittipalvelut, joissa on jopa 13-vuotiaita. Näissä ikärajoja edelleen tarvitaan, vaikka niitä onkin joskus helppo kiertää.

Avoimia kysymyksiä.

Mediakasvattajien mukaan liian korkea ikäraja voi haitata oikeutta tietoon ja sananvapauteen. Uudistuksen toteuttamiseen liittyy myös avoimia kysymyksiä.

Vanhemman lupa tarvitaan vastedes esimerkiksi some-palveluihin ja puhelinsovelluksiin, jotka tallentavat käyttäjän tietoja. Vielä on auki, kuinka verkkopalvelut keräisivät lupia. Jos varmennus annetaan esimerkiksi luottokortilla, riskinä saattaa olla perheiden syrjiminen sosioekonomisen aseman perusteella. Jos toisaalta lupia pystyy antamaan liian helposti esimerkiksi sähköpostilla, niitä pystyy kiertämään.

Epäselvää on myös, kuinka lapsen ikä varmistetaan verkkopalvelussa ja miten käy nykyisille palveluiden alaikäisille käyttäjille.

Vaakakupeissa suojelu ja oikeudet.

– Lasten digitaaliset oikeudet ovat tasapainoilua suojelun ja osallisuuden välillä, summaa mediakasvatuksen suunnittelija Rauna Rahja MLL:sta.

Hän huomauttaa, että henkilötietojen suojan parantamisessa on paljon hyvää. Aikuisten on kuitenkin myös autettava lapsia oppimaan mediataitoja.

Lupien vaatiminen voi antaa perheille valheellisen turvallisuuden tunteen verkkopalveluiden suhteen. Toisaalta huoltajat saattavat kiinnostua aiempaa enemmän lastensa tekemisistä verkossa.

Vaikka netti on Siiri Kinnarin mukaan nuorille tärkeä osa elämää ja sitä kautta saa myös uusia ystäviä, verkossa voi kohdata myös ongelmia. Yleisiä ovat esimerkiksi netti-ilkeily ja se, että nuori ei tunnista verkossa huijareita ja luotettavia lähteitä.

Silti hän toivoo, että koulussa ei vain puhuttaisi kiusaamisesta ja muista kielteisistä asioista vaan enemmänkin opetettaisiin nettitaitoja. Vanhemmilta hän toivoo avointa ja rentoa puhetta netin käytöstä sormenheristelyn sijaan.

Keskustelua aiheesta

Vaasalaiskoulun opettaja hyllytetty häirintäepäilyjen takia

Kuva lavastettu.

Yksi opettaja on hyllytetty Vaasan ruotsinkielisessä normaalikoulussa eli Vasa övningsskolassa häirintäepäilyjen takia, kertoo henkilöstöjohtaja Mika Wulff Åbo Akademista, jonka alainen oppilaitos koulu on.

Selvitys asiassa alkoi, kun yli 200:n koulun entisen ja nykyisen oppilaan allekirjoittama häirinnän vastainen vetoomus julkaistiin marraskuun lopussa. Vetoomuksen nimettömissä kertomuksissa sanotaan joidenkin opettajien häirinneen seksuaalisesti.

Wulffin mukaan opettajaa kuultiin viime viikolla, jonka jälkeen hän siirtyi pois tehtävästään. Myös toista opettajaa on kuultu, mutta hän on jatkanut toimessaan.

Nyt koulu harkitsee, millainen seuraamus opettajalle tai opettajille on mahdollisesti luvassa. Wulffin mukaan päätös tulee ”mahdollisimman pian”.

Opettajan hyllyttämisestä kertoi aiemmin Svenska Yle.

 

 

 

Nyt on jo ulkonaliikkuminenkin vaarallista, lennot myöhässä, sähköt poikki, pelti rytisee, oksia lentää,puita kaatuu

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Jalankulkjiloille keli alkaa olla vaarallista.

Junaliikenteen ongelmat Helsingistä Turkuun kulkevalla rantaradalla ovat väistymässä. Rataliikennekeskuksen mukaan Kauniaisissa on ilmeisesti puu oli kaatunut sähköradan rakenteisiin, minkä takia vain toinen raide oli käytössä Leppävaaran ja Espoon välillä.

Lähijunien liikenne rantaradalla on palautumassa normaaliksi, kertoo VR. Sähköratavaurio häiritsi aiemmin E-, Y- ja X-junien kulkua.

U-junat ovat kulkeneet normaalisti Helsingin ja Kirkkonummen välillä.

Aiemmin Rataliikennekeskus kertoi, että rantaradalla Inkoossa sattunut sähköratavaurio oli saatu korjattua.

Rantaradan kaukojunaliikenne katkesi osin, kun tykkylumi kaatoi Inkoossa puita sähköradan rakenteisiin.
Kaukojunia on korvattu busseilla Kirkkonummen ja Karjaan välillä. VR:n mukaan Helsingin ja Turun väliset junat ovat myöhässä. Ainakin yksi alkuillan vuoro on kokonaan peruttu ja toinen korvataan bussikuljetuksilla.

Nopeusrajoituksia laskettu

Ilmatieteen laitos varoittaa, että ajokeli on monin paikoin erittäin huono maan etelä- ja keskiosassa runsaan lumentulon takia. Päivän aikana on sattunut lukuisia liikenneonnettomuuksia, mutta vakavammilta turmilta on toistaiseksi vältytty.

Myös jalankulkijoita varoitettiin Etelä-Suomessa läntävien oksien ja kaatuvien puiden takia.

Sisä-Suomen poliisi varoittaa, että tiet ovat Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa lumisia ja erittäin liukkaita. Lisäksi pöllyävä lumi heikentää näkyvyyttä. Myös Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on tapahtunut useita onnettomuuksia.
Tieliikennekeskusten mukaan pääkaupunkiseudulla aamun työmatkaliikenne sujui hyvin. Huonontuvaan ajokeliin on varauduttu muun muassa laskemalla nopeusrajoituksia osalla pääväylistä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan sadealue liikkuu koilliseen päin ja illalla sateet tulevat näillä näkymin vetenä maan eteläosassa ja yöllä maan kaakkoisosassa. Etelässä lunta tulee kuitenkin niin paljon, ettei vesisade sulata sitä pois, mutta sohjoa ja loskaa syntyy.

Huomiseksi lumisadealue siirtyy maan pohjoisosiin.

Lentoja myöhässä ja peruttu

Sääolot aiheuttavat viivästyksiä myös Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteeseen, kertoo Finavia. Lentoasemalla on käytössä vain yksi kiitotie voimakkaan sivutuulen takia. Tavallisesti kiitoteitä on käytössä kolme.

Suuri osa lähtevistä ja saapuvista lennoista on myöhässä, ja joitain lentoja on jouduttu kokonaan perumaan.
Talvisää on aiheuttanut ongelmia myös Euroopan lentoliikenteeseen laajemmin. Muun muassa Amsterdamin kentällä puretaan edelleen jo viikonloppuna syntyneitä ruuhkia.

Pitkin päivää jatkuneen lumimyräkän jäljiltä yli 40 000 asiakasta oli ilman sähköjä kello 19:n aikaan illalla. Sähköttömät taloudet ovat pääasiassa Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Myös Itä-Suomessa on paikoin sähkökatkoksia.

Katkoksia on yli 50 kunnassa 12 yhtiön jakelualueilla.

Juttua päivitetty lähijunaliikenteen ja sähkökatkojen osalta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Maksajan paikalle ei ollut tunkua – Sopua Talvivaaran ympäristövahingoista ei löytynyt

Kuva: Lehtikuva
Talvivaaran ympäristösotkuille ei löytynyt maksajaa.

Talvivaaran ympäristövahinkojen sovittelumenettely päättyi tiistaina tuloksettomana Kainuun käräjäoikeudessa. Suurin toivein tammikuulla käynnistynyt prosessi törmäsi lopullisesti seinään, kun valtion taholta ilmoitettiin, ettei rahaa korvauksiin ministeriöiden budjeteista löydy.

Myöskään julkisselvittelyssä olevan Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän kassassa eivät eurot kilise. Konkurssipesä oli kuitenkin ainoana vastaajana aktiivisesti mukana sovittelussa, mutta pelkkä hyvä tahto ei pitkälle kantanut. Myöskään nykyisin kaivoksen toimintaa pyörittävän Terrafamentaholta ei oltu valmiita istumaan maksajan paikalle.

– Valtion näkemys oli, ettei sillä ole oikeudellista eikä tarkoituksenmukaisesta perustaa mahdollisten sovintokorvausten maksamiseen. Kukaan ei tuonut mukanaan repullista rahaa, mikä olisi kovasti helpottanut sovun syntyä, sovintomenettelyä vetänyt käräjätuomari Kari Turtiainen kertoi.

Sopua oli hakemassa reilut 40 maanomistajaa, joiden kärsimät vahingot ovat luokkaa 12–13 miljoonaa euroa. Kaikki vahinkoa kärsineet eivät lähteneet mukaan sovintomenettelyyn.

Todellisia neuvotteluja ei syntynyt

Prosessin aikana käräjätuomari Kari Turtiainen kävi neuvotteluja eri osapuolten kesken, mutta saman pöydän ääreen ei prosessin aikana edes päästy. Ellei sellaiseksi lasketa tammikuista aloitusistuntoa ja tiistaina ollut lopetusta.
– Neuvottelut eivät edenneet edes niin pitkälle, että olisin välittänyt kantajien korvausvaatimukset vastaajille. Emme päässeet edes käymään varsinaisia sovintoneuvotteluja, harmitteli Turtiainen.
Maanomistajien taholta ilmaistiin turhautumista valtion ja nykyisin kaivoksen toimintaa pyörittävän Terrafamen suhtautumiseen. Yksityisten maanomistajien taholta tuotiin huoli kalliista oikeudenkäynneistä, kun korvauksia lähdetään peräämään riita-asiana.

– Aluehallintovirastoon valittaminen on halpa tie. Toivon, että haitankärsijät keskustelevat kaivoslain mahdollistamista menettelytavoista korvausten saamiseksi, paikalla ollut kaivosaktiivi Jari Natunen kannusti maanomistajia.

STT–PEKKA MOLIIS

Keskustelua aiheesta

No johan nyt myrkyn lykkäsi – Rantarata taas poikki!

Rantarataa vaivaa sama ongelma kuin ilmajohtoja. Tykkylumi kaataa puita linjojen päälle.

Junaliikenteen ongelmat Helsingistä Turkuun kulkevalla rantaradalla jatkuvat. Rataliikennekeskuksen mukaan Kauniaisissa on ilmeisesti puu kaatunut sähköradan rakenteisiin, minkä takia vain toinen raide on käytössä Leppävaaran ja Espoon välillä.

VR:n mukaan rantaradan lähiliikenteestä perutaan toistaiseksi E-, Y- ja X-junat. HSL järjestää korvaavan bussikuljetuksen Kirkkonummen ja Siuntion välillä. U-junat kulkevat normaalisti Helsingin ja Kirkkonummen välillä.
Aiemmin Rataliikennekeskus kertoi, että rantaradalla Inkoossa sattunut sähköratavaurio oli saatu korjattua.

Keskustelua aiheesta

Rantaradan sähkövika korjattu, junaliikenne palaamassa normaaliksi

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Paikallisjuna Töölönlahdella lähellä Helsingin Rautatieasemaa.

Helsingistä Turkuun kulkevan rantaradan sähköratavaurio on korjattu, kertoo Rataliikennekeskus. Junaliikenteen odotetaan palaavan normaaliksi klo 16:n jälkeen.

Rantaradan liikenne katkesi osin, kun tykkylumi kaatoi Inkoossa puita sähköradan rakenteisiin. Rantaradan kaukojunia on korvattu busseilla Kirkkonummen ja Karjaan välillä.

Keskustelua aiheesta