Aloitteiden jättäminen on ollut mahdollista kymmenisen vuotta, ja sinä aikana niitä on hyväksytty sellaisenaan tai muutettuna kaikkiaan seitsemän. Aloitteista viisi on hyväksytty tällä istuntokaudella.

Hyväksyttyjen kansalaisaloitteiden teemoissa korostuvat ihmisoikeudet ja tasa-arvo: tällä kaudella hyväksytyt aloitteet koskivat muun muassa aborttilain muutosta ja tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä, aiemmilla kausilla tasa-arvoista avioliittolakia ja äitiyslakia.

-  Ne ovat vähän sellaisia puolueiden päivänpoliittisen kiistelyn ulkopuolisia asioita, mutta kuitenkin hyvin tärkeitä kysymyksiä joidenkin ihmisryhmien kannalta. Ne ovat sellaisia uudistuksia, joilla on poliittista tukea muutenkin, mutta kansalaisaloite on laittanut niihin vauhtia, arvioi valtio-opin professori Maija Setälä Turun yliopistosta.

-  Siellä on myös sellaisia enemmän ehkä keskustelua herättämään pyrkiviä aloitteita, joista ei ehkä ole ajateltukaan, että niillä mitään varsinaisia lainsäädännöllisiä muutoksia saadaan aikaiseksi.

LÄPIMENNEIDEN aloitteiden joukossa on ollut useampia suuria kampanjoita, joiden taustalta löytyy kansalaisjärjestöjä. Esimerkiksi aborttilain muutosta ajaneen Oma tahto 2020 -kampanjan hallinnoinnista vastasi Naisasialiitto Unioni, ja siinä oli mukana lukuisia muita järjestöjä, kuten Väestöliitto, Amnesty Internationalin Suomen osasto sekä useiden puolueiden nuorten- ja naisjärjestöjä. Tasa-arvoista avioliittoa ajaneen Tahdon 2013 -kampanjan pääyhteistyökumppaneita olivat puolestaan muun muassa Amnesty International sekä Seta.

Setälän mukaan järjestöjen panoksesta voi olla hyötyä aloitteen menestymiselle, sillä niistä löytyy usein asiantuntemusta sekä kampanjointiin että aloitteen muotoiluun sellaiseksi, että sillä on paremmat mahdollisuudet menestyä eduskuntakäsittelyssä. Toisaalta kansalaisaloite on myös järjestöille keino vaikuttaa kansanedustajien näkemyksiin.

-  Siinä vaiheessa, kun aloite on eduskunnan käsissä, aloitteen tekijöillä on oikeus tulla kuultavaksi. Se on tietysti yksi asia myös, että miten hyvin pystyy argumentoimaan sen puolesta.

Hän kuitenkin huomauttaa, että eduskuntakäsittelyyn on tullut myös sellaisia aloitteita, joilla ei ole ollut suuria järjestövoimia takanaan.

NOIN KYMMENEN vuoden aikana eduskuntaan on edennyt kaikkiaan 65 kansalaisaloitetta. Tällä hetkellä niitä on käsittelyssä 16. Joukossa on muun muassa aloitteet hyökkäyssotaa käyvien maiden kansalaisten Suomeen pääsyn estämisestä sekä oleskeluluvan myöntämisestä Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille. Yhdessä aloitteessa esitetään turpeen luokittelemista uusiutuvaksi luonnonvaraksi ja toisessa turpeen energiakäytön lopettamista.

Aloitteiden käsittelyyn on enää muutama kuukausi aikaa, sillä kesken jääneet kansalaisaloitteet raukeavat vaalikauden lopussa. Seuraavat eduskuntavaalit pidetään ensi keväänä huhtikuun alussa.

Eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen sanoo uskovansa, että valtaosa käsiteltävänä olevista kansalaisaloitteista ehditään kuitenkin käsitellä loppuun.

-  Tietenkin paljon riippuu siitä, kuinka paljon ne edellyttävät esimerkiksi asiantuntijoiden kuulemista ja työstämistä, ja kuinka paljon menee aikaa valiokunnan kannan muodostamiseen.

Tuovinen huomauttaa, että valiokunnissa on kauden lopulla myös paljon muita asioita käsiteltävänä ja ohjeistuksen mukaan hallituksen esitykset on asetettu kansalaisaloitteiden edelle käsittelyjärjestyksessä.

Hän sanookin, ettei nykyiselle eduskunnalle kannata tästä syystä enää toimittaa uusia aloitteita, vaan ne kannattaa jättää vasta seuraavalle eduskunnalle.

Terhi Riolo Uusivaara / STT