Nimittäin kaksi vuotta sitten 2017 Posti teki samanlaisen järjestelyn varhaisjakelijoille eli siirsi 2 300 varhaisjakelijaa tytäryhtiöönsä ja vaihtoi heidän työehtosopimuksen halvempaan Teollisuusalojen ammattiliiton (nykyinen Teollisuusliitto) sopimukseen.

Posti ja logistiikka-alan unioni PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen kertoo Iltalehdelle, että moni varhaisjakelija on ollut yhteydessä häneen pakettilajittelijoiden kiistan aikana ja kysynyt pettyneenä, miksi heidän palkkojensa annettiin laskea ja työehtojen heiketä.

Nieminen kertoo pyytävänsä anteeksi varhaisjakelijoilta, ettei hän pystynyt viime hallituskaudella estämään siirtoa.

Viime kaudella hallituksessa olivat keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset. Perussuomalaisten hajoamisen myötä hallituksessa jatkoivat kesäkuusta 2017 lähtien siniset.

Postin työkiistojen alkutahtien voidaan katsoa syntyneen kesäkuussa 2017, kun eduskunta hyväksyi Sipilän (kesk.) hallituksen työstämän uuden postilain. Postin jakelu avautui kilpailulle. Jo keväällä 2017 Posti oli perustanut tytäryhtiön Posti Palvelut Oy:n hoitamaan varhaisjakelua. Heinäkuun alussa 2017 Posti siirsi sanomalehtien varhaisjakelun Posti Palvelut Oy:hyn ja tuolloin siis 2 300 sanomalehdenjakajaa siirtyi.

Nieminen sanoo Iltalehdelle, että Rinteen (sd.) hallituksen tulo valtaan loi hänelle toivoa siitä, että hallitus auttaisi matalapalkkaisia postilaisia työehtotaistelussa.

– Kyllä voin omalta osaltani sanoa, että olen koko ajan painostanut ja edellyttänyt sitä, kun meillä on palkansaajamyönteiset puolueet hallituksessa, niin he tekevät tekoja, joilla osoittavat olevansa palkansaajien puolella, eivätkä tämäntyylistä TES-shoppailua hyväksy valtionomistamalta yhtiöltä, Nieminen sano.

Edellisellä kaudella PAU ei nähnyt edes mahdollisuuksia estää liikkeenluovutusta ja TES-siirtoa.

Iltalehden mukaan tilanteessa vaikutti myös se, että valtaosa varhaisjakelijoista oli jo tuolloin Teollisuusliiton ja Medialiiton heikomman työehtosopimuksen piirissä. Posti perusteli siirtoa kilpailutilanteella, joten PAUn oli vaikeampi perustella varhaisjakelijoiden PAUn sopimuksen piirissä pysymistä.

– Kyllä se jätti itselle syvät jäljet, kun tosi surullisia ihmiskohtaloita tuli esille vuoden 2017 jälkeen. Oli itsellä tosi avuton olo siinä prosessissa, Nieminen toteaa Iltalehdelle.

Nieminen kertoo, että työehtosopimuksen vaihto johti siihen, että monen palkasta lähti noin kolmannes pois ja työehdot heikkenivät.

Tällä viikolla Ylen A-studion toimittaja kysyi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajalta, mitä perussuomalaiset olisi tehnyt nyt tänä vuonna toisi kui hallitus lakkoiluun johtaneessa Posti-riidassa, jos perussuomalaiset olisi pääministeripuolueena.

– Ensinnäkin mehän tehtäisiin ihan erilaista politiikkaa kuin SDP ja se on se, mitä perussuomalaiset tässä puhuu, Tavio aloitti.

– Täytyy ymmärtää, että on seurausta siitä, että miten meidän valtionyhtiöitä, miten meidän koko kansantaloutta hoidetaan tällä hetkellä. Jos yhtiöille ei anneta oikeasti niiden sellaista toimintakykyä, kilpailukykyä parantavaa pakettia, ei tehdä mitään niiden kilpailukyvylle, niin totta kai sieltä tulee. Tämä hallitus nimenomaan heikentää kilpailukykyä ylimitoitetuin ilmastotoimin ja lisäksi se tuo maahan sitä halpatyövoimaa, hän jatkoi.

Keskustelussa mukana ollut sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kummeksui Tavion puheita.

– Nyt kun olette oppositiossa sanotte, että olisitte toimineet toisella tavalla kuin itse edellisellä vaalikaudella. Nyt te sanotte, että toimittiin huonosti. Nyt tämä (sopimusshoppailu) estettiin. Te ette estäneet. Nyt te olette katsomossa ja huudatte, että tämäkin on maahanmuuttajien vika. Eihän tuossa ole mitään uskottavuutta, Lindtman sanoi.