Vaikka kuolemantapauksia on kirjattu Suomessa etenkin eurooppalaisittain erittäin vähän, epidemia on todistanut viime aikoina myös meillä, että virus ottaa vallan nopeasti, elleivät suojaavat toimet ole riittävän tehokkaita ja kansalaiset noudata kieltoja ja suosituksia tarpeeksi kuuliaisesti. Viime kädessä kyse on ihmisistä ja omasta käytöksestämme arkisissa tilanteissa. Kaikkia ja kaikkea ei voi valvoa, nuhdella ja rangaista koko ajan.

Joitakin sittemmin hallintaan saatuja hetkellisiä, pääkaupunkiseudun ulkopuolisia tartuntapiikkejä lukuun ottamatta Suomessa epidemiatilanne on ollut pahin kaiken aikaa Uudellamaalla, missä myös asukastiheys on korkein. Etulinjassa työskentelevät hoitajat ovat jaksamisensa rajoilla, ja varmasti monella raja on jo ylittynytkin. Ja silti pahempaakin voi olla vielä luvassa.

Taloudellinen ahdinko näkyy esimerkiksi tapahtuma-alalla. Kaikki on seis. Vaikkapa musiikkibisneksen huippu on kapea, mutta koko sen välillisesti työllistämä henkilöstö odottelee nyt epidemian loppumista. Asuntolainat, vuokrat, elatusmaksut ja muut laskut odottavat puolestaan maksamista. Joidenkin työt eivät koskaan palaa.

Tänä vuonna myös joulu on toisenlainen. Juhla, jonka aikana tapaamme hiljentyä läheistemme kanssa. Toivottavasti se on mahdollisimman monelle paitsi mahdollista myös turvallista.