”Rajoitinta on syytä pitää perusoikeuksien turvaamisen kannalta ennakoitavissa olevaan kustannusten nousukehitykseen nähden epäsuhtaisena”, valiokunnan lausunnossa todetaan.

Rajoittimella tarkoitetaan hallituksen tavoitetta hillitä sote-kustannusten kasvu noin 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä.

Perustuslakivaliokunta ei ottanut suoraan kantaa siihen, onko kyseinen 3 miljardin euron tavoite perustuslain vastainen. Valiokunnan jäsen, kansanedustaja Ville Niinistö (vihr.) täsmensi , kuinka perustuslakivaliokunta ei itsessään voi määritellä maakuntien saaman rahoituksen suuruutta. Näin valiokunta ei myöskään voi ottaa kantaa suoranaisesti siihen, että onko hallituksen asettama säästötavoite liian kova.

Perustuslakivaliokunta vaatiikin, että rahoituslakia on välttämättä muutettava, että se turvaisi riittävän sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen poikkeustilanteissa. Lain tulee valiokunnan mukaan turvata “asianmukaisesti ja täsmällisin säännöksin riittävien sosiaali- ja terveyspalveluijen rahoituksen ja poikkeustilanteissa maakunnan edellytyksen perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen”. Ilman kyseistä muutosta laki ei valiokunnan mukaan ole perustuslain mukainen.

Lakia joudutaankin todennäköisesti muuttamaan joko niin, että maakunnille annetaan oikeus vaatia lisärahoitusta. Toinen vaihtoehto olisi, että maakuntien sote-budjetteja kasvatetaan säästötavoitetta pienentämällä. Muutos voi aiheuttaa kiistaa hallituskumppaneiden välillä. Kokoomuksen kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan jäsen Ville Rydman totesikin jo tiedotustilaisuudessa, että uudistus ei tule avaamaan piikkiä sote-rahoitukseen.

Kansanedustaja Ville Niinistö perustuslakivaliokunnan tiedotustilaisuudessa eduskunnassa. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Käytännössä perustuslakivaliokunnan linjaus tarkoittaa, että sote-uudistusta toteuttaessa pitää ensin turvata perustuslaissa määrätyt oikeudet – joihin kuuluu myös kaikkien tasavertainen oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin – ennen kuin uudistukselle voidaan asettaa kustannustavoitteita.

Niinistö muistutti, että hallituksen esityksen mukaan Suomeen ollaan luomassa maakuntahallintoa, itsehallinnollista elintä, jonka tehtävä on tuottaa kaikissa tilanteissa perustuslain takaamia sosiaali- ja terveyspalveluita suomalaisille ihmisille.

– Silloin maakunnan pitää kyetä kaikissa tilanteissa turvaamaan ihmisille riittävät palvelut. Pitää huolehtia, että kukaan ei jää vaille riittäviä ja yhdenvertaisia palveluita, Niinistö totesi.

Haasteelliseksi tämän tekee se, että hallituksen esityksessä maakunnilla ei ole verotusoikeutta, vaan se on riippuvainen valtioneuvostolta saamastaan rahoituksesta.

– Nyt ajetaan sellaista rahoitusjärjestelmää, jossa toinen taho rahoituskehikoilla pyrkii rajoittamaan ja hillitsemään sitä, miten maakunta voi rahaa käyttää. Ja kun maakunnalla ei ole verotusoikeutta. Tästä muodostuu erillinen perustuslaillinen jännite, joka on täysin uusi Suomessa, hän kuvaili.

Lisäksi perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota sote- ja maakuntauudistuksen yleiseen rahoitukseen ja sen kokoon. Perustuslakivaliokunta totesikin lausunnossaan lisäksi jakavansa valtiovarainvaliokunnan esittämän huolen siitä, että maakuntien rahoituksen yleinen taso ei ole myöskään riittävä.

– Yhdymme perustuslakivaliokunnassa valtiovarainvaliokunnan jo esittämään huoleen siitä, että yleisen rahoitustason niukkuus on perustuslaillisia huolia kasvattava ongelma ja lisää poikkeustilanteiden riskiä, Niinistö luonnehti.

Valiokunta ei kuitenkaan ottanut suoraa kantaa yleisen rahoituksen riittävyydestä. Valiokunta katsoi, että rahoituksen riittävyyden perusteellinen arviointi on valtiosääntöoikeudelliselta kannalta mahdollista vasta, kun asiaa voidaan arvioida sosiaali- ja terveysvaliokunnan rahoituslakiin tekemien muutosten perusteella.

Laki pitääkin tarkistuttaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyn jälkeen vielä uudelleen perustuslakivaliokunnassa.

Perustuslakivaliokunnan jäsen, kansanedustaja Ville Skinnari kertoi Demokraatille valiokunnan asiantuntijakuulemisissa tulleen selvästi esille, miten tulevaisuudessa Suomessa esimerkiksi vanhusten määrä on kasvamassa 40 prosenttia ja syöpien määrä kasvamassa 30 prosenttia. Tämä tekee 3 miljardin euron menorajoitteen toteutumisesta entistä haastavamman.

–  Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset tulevat kasvamaan. Ja edelleen perustuslain pykälä sanoo, että jokaiselle suomalaiselle on turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, eli peruspalvelut, hän muistutti.

– On aivan selvää, että hallituksen kaavailema rahoitus ei tule riittämään, jos me haluamme pitää hyvinvointivaltion pystyssä, eikä mennä kohti Amerikan mallia. Tämä on poliittinen valinta.

Hän kuitenkin muistutti, että perustuslakivaliokunnan tehtävä on katsoa, että koko järjestelmä on kestävällä pohjalla.

– Koen itse, että tätä järjestelmää pitää katsoa nyt kokonaisuutena, Skinnari luonnehti

Kansanedustaja toikin esiin, kuinka hänen mielestään koko uudistuspaketin rahoitusta pitäisi katsoa nyt valtiovarainministeriössä, ei sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Tämä tarkoittaisi lain siirtämistä takaisin ministeriön käsittelyyn, joka viivyttäisi lain valmistelua entisestään. Perustuslakivaliokunnan mietinnössä korostettiin, että pelkästään eduskunnassa tehtävät muutokset ovat riittäviä.

– Perustuslakivaliokunnan lausunnon ehkä suurin viesti on se, että miten tämä kokonaisvaltainen järjestelmä ja sen rahoitus turvataan, jos halutaan uusi hallinnollinen taso, eli maakuntataso, Skinnari painotti viittaamalla koko sote- ja maakuntauudistuspakettiin, ei vain valinnanvapauslakiin.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson katsoi perustuslakivaliokunnan heittäneen painavan pallon sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

– Valiokunta joutuu käyttämään paljon aikaa etenkin rahoitusmallin, tietosuojakäytännön ja EU-notifikaation kanssa, Andersson totesi Demokraatille.

– 3 miljardin säästötavoite kuulostaa täydellisen epärealistiselta, ja siltä se on kuulostanut koko ajan. Perustuslakivaliokunta otti kantaa tämän menorajoitteen perustuslaillisuuteen. Ja kuten täällä todettiin, menorajoite ei voi mennä perustuslailla turvattujen oikeuksien edelle.

Andersson huomauttaa lisäksi, kuinka valtiovarainvaliokunta on arvioinut menorajoitetta kokonaisuutena. Valiokunta suhtautui hyvin kriittisesti siihen, riittääkö maakuntien rahoitus sote-palveluiden tuottamiseen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) totesi, että sosiaali- ja terveysvaliokunnalla on nyt reunaraamit omalle työskentelylleen. Nyt valiokunnan tehtävä on muuttaa valinnanvapausesitystä siten, että se vastaa perustuslain vaatimuksia. Työ käynnistyy Kiurun mukaan välittömästi ensi viikon alussa.

Rahoitukseen liittyviä kannanottoja Kiuru oli kuitenkin ehtinyt vasta silmäillä.

– Rahoituskohdilla on myös vaikutuksia koko paketin “emolain”, eli sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja rahoituksen puoleen, joka on myös valiokunnassa käsittelyssä. Mutta ennen kuin otan kantaa, pitää perustuslakivaliokunnan lausuntoon perehtyä kunnolla.

Kiuru ei kuitenkaan arvioinut sitä, kuinka kauan valiokunnalla työssään mahdollisesti menee.

– Ei ole mitään mahdollisuutta ottaa kantaa aikatauluun tässä vaiheessa. Edessä on hyvin mittavia muutoksia, jotka vaativat paljon työtä. Mutta mukana on myös paljon teknisiä muutoksia, jotka käyvät nopeammin, hän tyytyi toteamaan.

– Ilmeistä on, että valiokunnan työ tarvitsee tuekseen myös hallituksen kantoja.

Juttua on päivitetty klo 0:56.