Perustuslakivaliokunta antoi tänään lausuntonsa hallituksen sote-ja maakuntauudistukseen liittyvästä hallituksen valinnanvapausesityksestä. Perustuslakivaliokunnan sd-kansanedustajat tiedottavat olevansa tyytyväisiä, että valiokunta onnistui tekemään työnsä huolellisesti ja tehtävälleen uskollisesti siihen kohdistuneesta julkisesta paineesta huolimatta.

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa edellytetään, että uudistuksen aikataulua vaiheistetaan. Perustuslakivaliokunta katsoi, että näin laajan uudistuksen toteuttaminen kerralla aiotussa aikataulussa vaarantaa ihmisten oikeudet sosiaali- ja terveyspalveluihin. Valiokunnan lausunnossa katsotaan, että tavallisen lain säätämisjärjestyksen käyttämisen edellytyksenä on uudistuksen laajempi vaiheistaminen. Vaiheistamisen tulee olla sekä toiminnallista, että alueellista.

– Tämä on jo maalaisjärjellä ymmärrettävä asia, kommentoi valiokunnan jäsen, SDP:n valiokuntavastaava Ilkka Kantola (sd.).

–  Nyt ollaan tekemässä Suomen historian suurinta hallintouudistusta ja pistämässä sosiaali- ja terveyspalvelut malliin, jollaista ei ole käytössä missään muualla. Tällaista muutosta ei voi tehdä kertarysäyksellä ja aikataululla, jollaista ei normaalisi yritettäisi edes monta kertaa pienemmässä uudistuksessa. Kun kysymys on ihmisten hengestä- ja terveydestä ei tällaisia riskejä ole perustuslain näkökulmasta mahdollista ottaa.

Perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota myös lakiesityksiin sisältyvään rahoitusleikkuriin. Asiantuntijakuulemisten perusteella esitetty rahoitus suurella todennäköisyydellä riittämätön turvaamaan sosiaali- ja terveyspalvelut ja sen joustomekanismit olivat liian suppeat.

Perustuslakivaliokunnan mukaan rahoituslakia on välttämättä muutettava siten, että se turvaa riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen ja poikkeustilanteissa maakunnan edellytykset perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen.

Valiokunnan jäsen Ville Skinnari (sd.) korostaa, että perustuslain valvontaan kuuluu myös sen valvonta, ettei rahoitusratkaisuilla tosiasiassa tehdä tyhjiksi perustuslaissa kansalaisille taattuja perusoikeuksia.

– Lainsäätäjä ei voi säätää mallia ilman, että se osoittaa sen toimintaan myös perustuslain mukaan riittävän oikeusvarmuuden rahoituksen kestävyydelle, jotta perusoikeudet jatkossakin toteutuvat. Nyt toisella kädellä hallitus haluaisi leikata rahoitusta ja toisella kädellä rakentaa mallia, joka kuultujen asiantuntijoiden mukaan tuo lisää kustannuksia. Kun maakunnan pääasiallinen joustokeino rahoituksen loppuessa olisi sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkaaminen, on valiokunta tässä ollut perustuslaillisuuden valvonnan ydinalueella.

Perustuslakivaliokunta on myös kiinnittänyt huomiota useisiin ongelmakohtiin liittyen henkilötietojen suojaan. Esityksessä ei ole huolehdittu ihmisten yksityisyyden suojasta sillä tasolla, mitä perustuslaissa edellytetään.

Perustuslakivaliokunnan jäsen Maria Guzenina (sd.) vahvistaa, että näiltä osin esitys oli huomattavan puutteellinen ja esimerkiksi EU:n tietosuojasääntelyä ei ollut edes kunnolla pohdittu.

– Perustuslaki ei sinällään kiellä tekemästä huonoa lainsäädäntöä. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun hallituksen kiireen takia ovat jäävät ihmisten yksityisyyden suojan kannalta kriittiset kohdat jääneet laeista puuttumaan, ollaan perustuslakivalvonnan alueella.

Lisäksi perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota esityksen EU-oikeudellisiin riskeihin. Hallitus päätti vastoin muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden kantaa, että esityksen kilpailuoikeudellisiin kysymyksiin ei hankita kantaa EU-komissiolta. Tätä merkittävimmät EU-asiantuntijamme pitivät huonona ratkaisuna.

– Valiokunta huomioi, että hallituksen valitsema toimintalinja aiheuttaa merkittäviä riskejä myöhemmissä vaiheissa ja haluaa sosiaali – ja terveysvaliokunnalta selkeytystä, Ville Skinnari kommentoi.

– Katsoimme kuitenkin, että ongelmistaan huolimatta kyseessä ei ole suoraan säätämisjärjestykseen liittyvä kysymys. Perustuslaki ei kiellä maan hallitusta tekemästä huonoja ratkaisuja. Jos EU:n kilpailuoikeuteen liittyvät riskit realisoituvat, niillä voi kuitenkin olla vaikutuksia ihmisten perusoikeuksien toteutumiseen. Siksi perustuslakivaliokunta otti lausunnossaan kantaa asiaan, vaikka sitä ei nähty säätämisjärjestyskysymyksenä.

Perustuslakivaliokunnan mukaan valinnanvapausjärjestelmää ei ole syytä ottaa käyttöön, ennen kuin on varmistuttu sen suhteesta EU:n valtiontukisääntelyyn, esimerkiksi niin, etä valtioneuvosto notifioi järjestelmän EU:n komissiolle.