Politiikka
8.1.2018 18:00 ・ Päivitetty: 8.1.2018 18:00
50 000 allekirjoitusta tulee nopeasti täyteen – “muuttaminen olisi hankalaa”
Lähivuosien aikana voidaan pohtia, pitäisikö kansalaisaloitteeseen vaadittavien nimien määrää nostaa. Nykyään 50 000 allekirjoitusta näyttää tulevan aika helposti ja nopeasti täyteen.
Näin sanoo kansalaisaloitelakia valmistelemassa ollut Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.
– Silloin, kun lakia valmisteltiin, haluttiin tällä lukumäärällä varmistaa, ettei se osaltaan nostaisi kynnystä liian korkealle.
Ojanen kuitenkin huomauttaa, että vähintään 50 000:n raja on perustuslaissa, joten sen muuttaminen olisi hankalaa. Kansalaisaloitelaki tuli voimaan vuonna 2012.
Ojanen pitäisi muoto- ja sisältövaatimukset edelleen väljinä. Hänen mielestään kansalaisaloitteen henkeen kuuluu, että kansa pääsee varsin vapaasti tuomaan näkemyksensä esiin. Eduskunnalla on laaja harkintavalta siinä, miten se kansalaisaloitteita lähtee käsittelemään ja millä intensiteetillä.
– Eduskunta voi karsia selkeät ylilyönnit ja tappaa ne pois päiväjärjestyksestä.
Professorin mielestä uutta välittömän vaikuttamisen mekanismia harjoitellaan vielä. Hän uskoo sen asettuvan ajan kuluessa uomiinsa, samoin kuin kansalaisten innostuksenkin.
Lisää aiheesta
Ojasen mielestä on positiivista, että ihmiset ovat ottaneet mahdollisuuden omakseen ja hakevat innostuneesti, mitä sillä voi saada aikaan.
– Ja onhan sillä yksi merkittävä laki jo saatu, hän muistuttaa viitaten sukupuolineutraaliin avioliittolakiin.
Nimiä kerätään parhaillaan 33 kansalaisaloitteeseen.
Näitä ovat mm. päihtyneenä olemisen ja päihteiden käytön rajoittaminen eduskuntatalossa, huntukielto Suomeen, maksuton toisen asteen koulutus kaikille, Suomeen julkinen rekisteri seksuaalirikollisista, etuuksien poisto Suomesta muilta kuin Suomen kansalaisilta, kansanedustajien sopeutumiseläke lopetettava, ilotulitteiden käyttö vain ammattilaisille, terveyskeskusmaksujen poisto.
Eduskuntaan on toimitettu 18 aloitetta, jotka ovat ylittäneet vaaditut 50 000 nimeä.
Näitä ovat mm. eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta, kellojen kesäaikaan muuttamisen lopettaminen, terveydenhuollon henkilökunnalle lakisääteinen oikeus kieltäytyä elämän lopettamisesta vakaumuksellisista syistä.
Kansalaisaloitelaki tuli voimaan vuonna 2012.
Kansalaisaloitteita on ollut vireillä kaikkiaan 674, niistä jo päättyneitä 623.
Kansalaisaloiteinstituution tarkoitus on tuoda esille uusia, julkista poliittista keskustelua vaille jääneitä asioita. Sitä tarkoitusta aktiivimallin kumoamista vaativa kansalaisaloite ei täytä, Ojanen sanoo. Hän korostaa, ettei se ole kuitenkaan perustuslain vastainen.
Aiemmin tehtyjä päätöksiä vastaan kerätyt kansalaisaloitteet kertovat poliittisen kulttuurin muutoksesta ja voivat toisaalta myös vaikuttaa siihen, arvioi valtio-opin professori Maija Setälä Turun yliopistosta.
Ensinnäkin ilmiö kertoo Setälän mielestä politiikan tekemisen tavasta sen, ettei asioita enää valmistella niin laajasti ja konsensushakuista kuin aikaisemmin.
– Suomalaisessa järjestelmässä on aiemmin ehkä ollut enemmän konsensuaalista pyrkimystä ja on käytetty valmistelussa komiteoita, joissa erilaisia näkökulmia on tuotu esille.
Setälän mielestä ilmiö voi kertoa myös siitä, ettei poliittista päätöksentekoa seurata tai hahmoteta, mitä tietty asia omalla kohdalla tarkoittaa.
Ojasen mielestä varsinkin nuoremmat sukupolvet kokevat yhteen konkreettiseen teemaan kohdistuvat suoremmat vaikutusmahdollisuudet paremmiksi kuin vaalien kautta vaikuttamisen. Kansalaisaloite on erityisesti heitä osallistava ja aktivoiva systeemi.
– Suomessa perinne on ollut, että vaaleja pidetään keskeisinä osallistumisen ja vaikuttamisen välineinä. Nuoria ei nappaa se, että kerran neljässä vuodessa mennään äänestyskoppiin.
Setälän mukaan aktiivimallitapauksessa näkee sen, että keskustelua, joka usein käydään ennen lain säätämistä, käydäänkin nyt.
Setälä arvioi, että ilmiö voi vaikuttaa politiikan tekemisen tapaan niin, että erilaisia näkökulmia halutaan ottaa laajemmin esiin jo valmisteluvaiheessa.
– Tai ainakin hallitusten pitää olla entistä valmiimpia perustelemaan niitä omia ratkaisuja.
STT–SUSANNA JÄÄSKELÄINEN, SANNA NIKULA
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.