– Estot voivat olla vähäisemmät esimerkiksi, jos ihmisellä on persoonallisuushäiriö tai päihdehäiriö tai hän on psykopaatti, Lauerma sanoo.

Helsingin käräjäoikeudessa aletaan tänään käsitellä tapausta, jossa jo ainakin kolme kertaa lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista tuomittu 50-vuotias mies on taas syytteessä kymmenien poikien hyväksikäytöstä.

Lauerma ei ota kantaa yksittäistapauksiin, ei myöskään tähän. Hän kertoo yleisellä tasolla, että yksi lapsiin kohdistuvalle seksuaalirikokselle altistava tekijä on seksuaalirikoksen uhriksi joutuminen.

Tällä hetkellä Suomessakin on keinoja hoitaa lasten hyväksikäyttäjiä. Esimerkiksi vangeilla on kokeiltu erilaisia hoito-ohjelmia, joiden tarkoitus on ollut estää rikosten uusimista.

Tarjolla on myös lääkehoitoa, jolla lapsiin kohdistuvaa seksuaaliviettiä voidaan heikentää tai poistaa. Ketään ei voi kuitenkaan Suomessa pakottaa esimerkiksi hormonaalisiin hoitoihin saati kastraatioon.

– Näiden hoitoon haluttomien ja toisaalta myös vankilaa pelkäämättömien ihmisten joukko lienee äärimmäisen pieni, mutta meillä ei ole heitä varten olemassa mitään keinoa tai lainsäädäntöä. Hyvin kädettömiä ollaan, Lauerma sanoo.

Ainoaksi vaihtoehdoiksi tällaisissa tapauksissa jää käytännössä vankilaan sulkeminen. Myös paatunut seksuaalirikollinen vapautuu kuitenkin vankilasta kärsittyään tuomionsa.

Käräjille tänään joutuva mies on aiemmista tuomioista päätellen noudattanut samaa kaavaa vuosikymmenten varrella. Ainakin kahdella viime kerralla, kun mies on tuomittu, hän on uusinut rikoksensa pian vapautumisensa jälkeen. Miehen ensimmäinen tuomio on 1990-luvulta.

Esimerkiksi vuonna 2009 mies tuomittiin neljän vuoden vankeuteen lukuisista lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä vuosina 2005–2008. Suurin osa 34 uhrista oli tekoaikaan 12–15-vuotiaita.

Joulukuussa 2010 mies pääsi ehdonalaiseen vapauteen noin puolitoista vuotta sen jälkeen, kun hänet oli tuomittu. Myöhemmästä tuomiosta ilmenee, että hän syyllistyi lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön seuraavan kerran vain kuukauden päästä päästyään ehdonalaiseen.

Mies tuomittiin taas vuonna 2012 viiden ja puolen vuoden vankeuteen. Uusimmat rikosepäilyt ajoittuvat poliisin aiemman kertoman mukaan toissa vuodesta tämän vuoden helmikuuhun.

Lauerman mukaan keinoja estää rikoksenuusimista on olemassa. Hän kuitenkin haluaisi ensin selvittää, paljonko hoitoon haluttomia poikkeustapauksia on.

– Sitä ei ole kunnolla selvitetty, ja sen laskeminen olisi varmaankin lähtökohta sille, että lainsäädäntöä voitaisiin ruveta kehittämään.

Hänen mukaansa esimerkiksi joissakin maissa hormonaalinen lääkitys voidaan antaa pakolla.

– Tämä ei ole tietenkään eettisesti ongelmatonta, sillä lääkityksellä on paljon haittavaikutuksia. Vakavatkin haittavaikutukset ovat mahdollisia.

Yksi vaihtoehto taas voisi olla esimerkiksi vankeuden jälkeinen pakollinen jälkihoito, jossa henkilön olisi käytävä hoidossa säännöllisesti.

– Ja vaikkapa ihan liikkumisen rajoittaminen. Henkilö esimerkiksi velvoitetaan asumaan asuntolassa, ja liikkumista valvottaisiin pannalla. Tällaiseen tarvitaan kuitenkin paljon resursseja.

STT–OLLI-PEKKA PAAJANEN