Paperiliitto ilmoitti eilen jatkavansa lakkoa UPM:n tehtailla 2. huhtikuuta asti, jos sopimusta työehtosopimuksesta ei synny sitä ennen.

– Liiton historiassa ei löydy näin pitkää lakkojaksoa – eikä saisi löytyä nytkään. Pelkään pahoin, että eilinen ilmoituksemme lakon jatkamisesta ei jää viimeiseksi, Vanhala arvioi tänään selvittäessään tilannetta medialle.

Kuvaavaa on, että Vanhala ja vastaava sopimusasiantuntija Markku Häyrynen olivat menossa mediatilaisuudesta sovittelijan toimistolle, mutta UPM oli ilmoittanut etukäteen, ettei ilmesty paikalle. Syyksi se kertoi, että sovittelussa on mukana Paperiliiton edustajia muista metsäyhtiöistä.

Häyrysen mukaan yhtiö on vedonnut kilpailusäännöksiin ja salassapitoon. Vanhala ei ole kohdannut sovittelussa koskaan mitään salassapidon alaista asiaa.

– Siellä tehdään vain tessiä, ei määritellä esimerkiksi sellun tai paperin hintoja. Tässä saadaan vielä sovittelujärjestelmäkin hajotetuksi.

UPM on vaatinut liiketoimintakohtaisia neuvotteluja viidessä eri pöydässä. Paperiliitto myöntyi tähän. Antoiko liitto periksi, Vanhalalta on kysytty.

– Me halusimme saada neuvotteluja eteenpäin, että tapahtuisi joku loksahdus. Mutta jos mahdollista, tilanne meni vielä hankalammaksi.

Hän viittaa siihen, että 85-prosenttisesti samat työnantajan esitykset, samoin kuin liitonkin, käydään läpi viidessä eri pöydässä. Vanhala kertoo esittäneensä, että voisiko esimerkiksi luottamus- ja työ-aika-asiat neuvotella yhdessä pöydässä. Se ei hänen mukaansa käynyt UPM:lle “palomuurin” takia: paperitehtaan tai sellutehtaan neuvottelijat eivät saa tietää, mitä toinen on sopimassa.

– En tiedä, kuka UPM:n strategian on sopinut, mutta annan sille arvosanan “huono”. En ole tällaista työmarkkinastrategiaa vielä nähnyt.

Neuvottelujen etenemistä hidastaa hänen mukaansa myös se, että kaikki asiat kulkevat UPM:ssä toimitusjohtajan kautta.

Tällä hetkellä suurin kiistakapula on työaika. Vuorotyötä tekevän vuosityöaika on tällä hetkellä 1 614 tuntia. UPM haluaa siihen 109 tuntia lisää – mutta palkka pysyy samana. Ilmaista talkootyötä tulisi yhtiölle 160 000 tuntia, Paperiliitto laskee.

– Jos hyväksyisimme tämän, tiedän mitä kilpailijayhtiöissä sanottaisiin: annoitte “pienen” kilpailuedun, Vanhala toteaa.

Hän uskoo, että jokaisella on vielä muistissa taannoinen kiky-tappelu kahdeksasta talkootyötunnista vuodessa.

– Tässä jäävät kiky-talkoot toiseksi, pieneksi palaksi kakkua.

Paperiliiton mukaan UPM on ilmoittanut, että työaikajärjestelyn hyväksyminen pitäisi konelinjat auki paperitehtailla. Vanhala kertoo yhtiön ilmoittaneen suoraan, että tämä tarkoittaisi säästöohjelman aloittamista ilman muuta, koska väkeä voi vähentää reilummin.

Isoksi asiaksi Paperiliiton puheenjohtaja nostaa myös sen, että UPM haluaa eroon perinteisestä tavasta sopia paikallisesti. Työnantajan direktiovalta nousee.

– Paikallisen sopimisen perälaudaksi tulee työnantajan päätös, olkoon sitten kyse palkoista tai työajasta. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia keskenään huonommin kaikesta työehtosopimisesta ohi luottamusmiesjärjestelmän. Puhumme siis aika periaatteellisista asioista ay-liikkeelle.

Lisäksi UPM haluaa ottaa käyttöön tuntipalkkajärjestelmän ja ottaa käyttöön henkilökohtaisen palkanosuuden.

– Jos yhteisistä pelisäännöistä ei päästä yhteisymmärrykseen, työnantaja päättää, mikä on kunkin henkilökohtainen palkanosuus, Häyrynen kertoo.

Vanhala vertaa UPM:n listaa kirjeeseen joulupukille:

– Siinä on kaikki toiveet 20 vuodelta. Mutta ei se ole mikään työehtosopimus. Muut kilpailijayhtiöt varmasti katsovat, kuinka paljon markkinatilannetta voi väärentää talkoilla. Meillekin tämä on hankalaa, koska emme voi asettaa jäseniämme eriarvoiseen asemaan.

Vanhala laskee, että hänellä ja Häyrysellä on takanaan jopa 200 palaveria tämän neuvottelukierroksen aikana. Hän myöntää, että rankkaa on ollut, ja urakka ei ole vielä ohi.

– Muutos on ollut iso niin meille kuin työnantajille, koska koneisto on kuitenkin rakennettu neuvottelemaan yleissitovista neuvotteluista.

Paperiliiton puheenjohtaja katsoo jo eteenpäin. Onko sama rumba edessä taas kahden vuoden päästä?

– Nyt on keskusteltu jo siitä, pitäisikö koota yhteinen yhdistys, joka neuvottelisi kaikkien puolesta. Toivoisin vilpittömästi, että tällainen tulisi. On tämä niin raskasta touhua.

Isoja ilonpilkahduksiakin metsäteollisuudessa on nähty. Stora Enso ilmoitti tällä viikolla suunnittelevansa 900 miljoonan investointia Ouluun ja Metsä Group on jo päättänyt 1,5 miljardin investoinnista Kemiin.

– Ja UPM ilmoittaa, että Suomeen ei kannata satsata, koska täällä on jäykkä työehtosopimusjärjestelmä ja maa on muutenkin epävarma investoinneille, Vanhala ihmettelee.

UPM ei ole kertonut, mikä on ollut lakon tähänastinen hintalappu. Vanhala itse on laskenut, että tämän viikon alkuun mennessä tappio on vähintään 200 miljoonaa euroa.

– Ja samaan aikaan muut yhtiöt tekevät kovaa tulosta, kun UPM:n ensimmäinen kvartaali sulaa kokonaan lakon alle. Olen odottanut yhtiöltä tulosvaroitusta, koska jo päivän lakon jälkeen alalla on tultu julkisuuteen sillä, “kuinka kallista lakkoilu on”.

Paperiliittolaisia on lakossa noin 2 200 UPM:n tehtailla Raumalla, Jämsässä, Kouvolassa, Lappeenrannassa, Tampereella ja Pietarsaaressa. Vanhalan mukaan lakkorintama on pitänyt todella hyvin.

Sitä on Paperiliiton tietojen perusteella myös yritetty murtaa. On tullut kutsua savusaunaan, grillausiltoihin ja on jopa tarjottu lahjakorttia pizzeriaan.

– Eivät työntekijät ole niihin menneet. Työnantaja on lähettänyt myös henkilökohtaisia kirjeitä ja kehottanut palaamaan töihin.

Vanhala onkin hieman huolissaan, miten tehdaspaikkakunnilla rakentava paikallinen työskentely pyörähtää käyntiin raskaiden lakkoviikojen jälkeen – koska sopu “isolla kirkolla” lopulta jossain vaiheessa – toivottavasti, Vanhala huomauttaa – syntyy.

– Vastakkainasettelu saattaa tulla voimakkaasti esille ja heijastua pitkään, jos napit ovat kovin vastakkain lakon jälkeen. Toivottavasti ei satu ylilyöntejä.

Siitä on hänen mielestään oma vastuunsa niin työnantajalla kuin liitollakin.