Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne oli tällaista tapaamista esittänyt.

Tiilikaisen johtamassa työryhmässä oli mukana SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin. Marin kuvaa työryhmän työtä hyvähenkiseksi ja rakentavaksi.

– Tärkeintä oli se, että näinkin laajasti puolueet pystyivät yhteisesti sopimaan keskeisistä ilmastopoliitikan kysymyksistä. Tärkeimmät kohdat siellä olivat se, että sitouduttiin 1,5 asteen ilmaston lämpenemiseen enimmillään. Muut tavoitetasot asetettiin sensuuntaiseksi. Saatiin kunnianhimoiset tavoitetasot niin Euroopan unionin päästövähennyksiin kuin Suomen omiin tekoihin, Marin luonnehtii.

Linjauksen mukaan Suomen pitää olla selkeästi hiilineutraali ja -negatiivinen jo 2040-luvulla. Sdp on ajanut hiilineutraaliutta jo aiemmin.

– Kyllä, mutta kirjaus tuli siihen muotoon, että ollaan hiilinegatiivinen jo 2040-luvulla. Me emme ole luopuneet meidän tavoitteestamme, että Suomi on hiilineutraali jo vuonna 2035, kuten Ilmastopaneeli on suosittanut. Pian sen (2035) jälkeen pitää olla jo selvästi hiilinegatiivinen. Me saimme meidän  omat tavoitteemme nyt näihin puolueiden yhteisiin linjauksiin sisälle, Marin näkee.

Linjauksen mukaan sähkö- ja lämmöntuotanto on lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä.

– Se tarkoittaaa silloin merkittäviä muutoksia energiapolitiikan puolella, Marin ennakoi.

Perussuomalaisten vetäytymistä ilmastolinjauksesta Marin ihmettelee.

– Ennen maanantaina kokousta, jossa kunnolla vasta päästiin neuvottelemaan, mikä paperi tulee lopulta olemaan, he jo ilmoittivat, että he lähtevät pois. Se oli aika kummallinen se heidän ilmoitus, todella kaikkihan oli vielä auki ja neuvoteltavissa siinä vaiheessa. He valitsivat, että he eivät halua vaikuttaa ja osallistua.

Kun puolueilla on nyt laaja yhteinen ymmärrys ilmastoasioista, voidaanko vaalikeskustelussa ilmastoasiat unohtaa?

– Ei tietenkään voida unohtaa.

– Meillä sosialidemokraateilla on tänään sovittuun nähden kunnianhimoisempi ilmastopolitiikan linja. Tavoittelemme hiilineutraaliutta jo 2035 ja muutenkin olemme asettaneet meidän omat tavoitteemme hyvin vahvasti tieteellisen tiedon varaan, Suomen ilmastopaneelin suosituksiin. Sitten etsimme ne konkreettiset keinot, miten niihin päästään.

– Puolueiden välillä on eroja. Ja tähän paperiin valikoituivat nyt ne asiat ja linjat, mistä pystyttiin olemaan yhtä mieltä. Sanotaan näin, että kyllä tämä puolueiden yhteinen paperi on kunnianhimoisempi kuin itse osasin toivoa. Ajattelin, että tulee varsin vesitetty versio, kun näin laajasti keskustellaan, mutta kyllä me pystyimme yhteisen sävelen löytämään. Tämä on kyllä parempi  kuin osasin olettaa.

Pariisin ilmastosopimus solmittiin vuonna 2015 ja ratifioitiin vuotta myöhemmin. Sen toimeenpano alkaa vuonna 2020. Sopimuksen mukaan maapallon keskilämpötilan nousu rajataan alle kahteen asteeseen, pyrkien rajoittamaan nousu 1,5 asteeseen. Kestävän kehityksen Agenda 2030 tavoitteiden toteutuminen on liki mahdotonta, jos lämpenemistä ei kyetä rajoittamaan 1,5 asteeseen.

Aikaa globaalien päästöjen kääntämiseen pysyvästi laskuun ei ole monta vuotta. Kaikkien maiden on tehtävä nykyistä suurempia ja nopeampia päästövähennyksiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

EU ja Suomi ovat sitoutuneet Pariisin sopimukseen. Päästövähennysten toimeenpanosäädöksiä neuvoteltaessa kunnianhimoa on nostettu siten, että Euroopan komission arvion mukaan unionin saavuttaa nyt päätetyin toimin noin 45 prosentin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä. IPCC:n raportin jälkeen EU on jo ilmoittanut valmiudestaan päivittää oma sitoumus vuonna 2020.

Päästötavoitteiden toteuttamisessa on otettava huomioon sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ettei joidenkin väestöryhmien maksutaakka nouse kohtuuttomasti toisiin nähden. Esimerkiksi verotukseen liittyvien ratkaisujen on oltava sosiaalisesti kestäviä.

Eduskuntapuolueiden yhteiset ilmastolinjaukset

1. Euroopan unionin ja Suomen ilmastopolitiikkaa uudistetaan siten, että teemme oman osamme maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. EU:n pitkän aikavälin ilmastotoimet on rakennettava siten, että EU saavuttaa hiilineutraalisuuden ennen vuotta 2050.

2. Hiilineutraaliuden saavuttaminen EU:ssa vuosisadan puoliväliin mennessä edellyttää 2030 päästövähennysvelvoitteen tiukentamista vähintään 55 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna.

3. EU:n on edistettävä Pariisin sopimuksen tehokasta toimeenpanoa sekä hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua ja hiilijalanjälkilaskentaa maailmanlaajuisesti. Koko maailman kulkiessa kohti vähähiilisyyttä myös kunnianhimoinen ilmastopolitiikka tukee eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä.
Päästökaupan kehittäminen EU:ssa

4. EU:n päästövähennystavoitteita tiukentavat lisätoimet tulee painottaa päästökauppasektorille, jotta energiantuotanto ja teollisuus etenevät kohti vähähiilisyyttä kaikissa jäsenmaissa. Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU:n päästökauppajärjestelmän kehittämiseen siten, että päästöoikeuksien hinta ohjaa tehokkaasti ja nopeasti päästöjen vähentämiseen. Samalla huolehditaan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvystä.

5. Markkinoille tulevia päästöoikeuksia on vähennettävä vuosittain nykyistä 2,2 prosentin vähennystä selvästi enemmän, käyttämättä jääviä päästöoikeuksia on mitätöitävä ja päästökauppaa on laajennettava kattamaan esimerkiksi kiinteistökohtainen lämmitys ja jäähdytys. Lisäksi laajennetaan lentoliikenteen päästökaupan kattavuutta.
Kansallisia linjauksia ilmastopolitiikan vahvistamiseksi

6. Tiukennamme Suomen ilmastolain mukaista päästövähennysvelvoitetta. Saavutamme Suomessa 2040-luvulla tilanteen, jossa kasvihuonekaasupäästömme ovat selvästi negatiiviset, eli poistamme nielujen avulla ilmakehästä enemmän kasvihuonekaasuja kuin tuotamme.

7. Valmistelemme kokonaisvaltaisen maankäyttösektorin nielupolitiikan. Kasvatamme Suomen hiilinieluja pitkäjänteisesti muun muassa lisäämällä metsien kasvua, käynnistämällä laajamittainen metsittäminen, hillitsemällä vahvasti metsäkatoa, vähentämällä turvemaiden päästöjä ja kehittämällä maatalouden hiilensidontaa.

8. Suomessa sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä huolto- ja toimitusvarmuusnäkökulmat huomioiden.

9. Kestävän kehityksen budjetointia tehostamme ottamalla ilmastokestävyysarvioinnin osaksi valtiontalouden suunnittelua.

10. Edistämme vähäpäästöistä ja päästötöntä liikennettä.

11. T&K&I -rahoitusta ilmastonmuutoksen torjuntaan on lisättävä niin EU:ssa kuin Suomessa. Tehostamme ilmastoratkaisujemme vientiä.

12. Lisäämme ilmastorahoitusta kehityspolitiikassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja hiilinielujen vahvistamiseen.

13. Edistämme kiertotaloutta sekä kestävää kulutusta ja tuotantoa mm. kehittämällä tuotteiden elinkaaren aikaista ilmastojalanjälkilaskentaa ja -merkintää.