Valtasaari tuntee maan, josta puhuu. Hän toimi Suomen suurlähettiläänä Washingtonissa kylmän sodan päättyessä vuosina 1988-1996 ja uudelleen 2001-2005. Jälkimmäiseen ajanjaksoon osuvat syyskuun 2001 terrori-iskut ja niitä seuranneet sodat.

Välillä se pyrkii eristäytymään omalle mantereelle vähät välittäen muista. Välillä se taas haluaa toimia maailmanpoliisina ja sekaantua konflikteihin kaukana omilta rajoiltaan.

Pitipä Yhdysvalloista ja sen johtajista tai ei, muiden on otettava talous- ja sotilasmahdin toiminta huomioon.

TRUMPIN presidenttiaikana suurvalta on tullut ulkopuolisille vielä vaikeammaksi hahmottaa. Valtasaaren mukaan Trump aloitti toisen kautensa tavoitteenaan mullistaa koko Yhdysvaltojen valtajärjestelmä.

Rakennemuutos on tavallista liike-elämässä, mutta Trumpin ajama vallankumous on poikkeuksellinen jopa Amerikan politiikassa, johon kuuluu tasapaino presidentin ja kongressin kesken. Trump on pyrkinyt horjuttamaan valtabalanssia myös Washingtonin ja osavaltioiden välillä.

Valtasaaren mukaan vielä on liian aikaista arvioida, miten Trump lopulta onnistuu tavoitteessaan. Perustuslaista kumpuavat Yhdysvaltojen valtiolliset instituutiot on tarkoitettu torjumaan itsevaltiutta tavoittelevaa johtajuutta. Ne ovat kestäneet 250 vuoden aikana monta koettelemusta sisällissodasta alkaen.

1800-luvun alussa vaikuttanut ranskalainen diplomaatti ja Amerikan tuntija Alexis de Tocqueville ihaili Yhdysvaltojen kykyä toipua kriiseistä. Valtasaari muistuttaa, että Amerikka löysi itsensä uudelleen 1860-luvulla sisällissodan, 1930-luvulla syvän talouslaman ja 1970-luvulla Vietnamin sodan jälkeen.

Jos joku olisi sanonut 1970-luvun alussa, että kaksikymmentä vuotta myöhemmin Yhdysvallat voittaa kylmän sodan, harva olisi uskonut. Niin suurissa sisäisissä ja ulkoisissa vaikeuksissa maa oli.

YHDYSVALTOJEN etumatka on vuosikymmeniä perustunut teknologiseen kyvykkyyteen, sotilaalliseen voimaan ja dollaria kohtaan ympäri maailmaa tunnettuun luottamukseen.

USA:ssa sijaitsevat maailman suurimmat teknologiayhtiöt. Siellä investoidaan tekoälyyn kehittämisen ennätyssummia muuhun maailmaan verrattuna. Yhdysvallat yksin edustaa yhtä neljäsosaa globaalista kaupasta.

Trump ei ole ensimmäinen presidentti, joka on pyrkinyt organisoimaan uudelleen Yhdysvaltojen roolin maailmassa. Maan suhde muuhun maailmaan on ollut perustamisesta asti jännitteinen.

Valtasaaren mukaan Yhdysvallat on päätynyt voittajan puolelle konflikteissa silloin, kun muut ovat pyytäneet sen apua, kuten molemmissa maailmansodissa. Osallistumista on edeltänyt väittely, kuuluvatko toisten sodat heille.

Sekä ensimmäisessä että toisessa maailmansodassa Yhdysvaltojen mukaantulo ratkaisi lopputuloksen. Euroopan vapauttamisesta ollaan edelleen ylpeitä.

Silloin kuin sotaan on taas lähdetty omista lähtökohdista, kuten Vietnamissa, Afganistanissa ja Irakissa, maan sisäinen mielipide on hajonnut ja ulkopoliittisen toimintakyvyn palauttaminen on ottanut aikaa.

Lopulta se on yleensä kuitenkin tapahtunut.

Trumpin presidenttikausi on johtanut ympäri maailmaa varsin voimakkaaseen antiamerikkalaisuuteen. Sekään ei ole ilmiönä uusi.

Vastenmielisyys Trumpin johtamistapaa kohtaa ei pitäisi johtaa siihen, ettei Amerikkaa tarkastella tutkimuksissa ja yritetä analysoida. Tässä mielessä nyt ilmestynyt kirja on tärkeä.