Kristillisdemokraattien johtaja Friedrich Merz poistaa vauhdilla esteitä asevoimien vahvistamiselta. Maanantaina astuessaan lehdistön eteen Berliinissä Merz antoi ymmärtää, että hän keskustelee sosialidemokraattien ja vihreiden kanssa velkajarrulain väljentämisestä jo ennen kuin uudet liittopäivät, parlamentti, aloittaa toimintansa kuukauden sisällä. Näin uusi hallitus pääsisi nopeasti kasvattamaan puolustusbudjettia ilman tuen pyyntöä oikeistopopulistiselta AfD:lta tai vasemmistopuolue Linkeltä.

Uusilla liittopäivillä Venäjään muita myönteisemmin suhtautuvat AfD ja Linke pitävät hallussaan yli kolmannesta paikoista. Nykyisen velkajarrulain ohittaminen vaatii vähintään kaksi kolmannesta liittopäiväedustajien äänistä.

Vaikka AfD:ssä on ollut myös Ukraina-myönteisiä ääniä, vaali-iltana AfD:n puheenjohtaja Alice Weidel ei Saksan televisiossa halunnut nimetä Venäjää Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen aloittajaksi.

Viime viikolla USA:n presidentti Donald Trumpin toiminta muutti kuitenkin Saksassa monien poliittisten johtajien ajatuksia puolustuksesta enemmän kuin mikään muu lähes 80 vuoteen.

– Donald Trumpin viimeviikkoisten lausuntojen jälkeen viimeistään on selvää, ettei Amerikkaa tai tätä osaa Amerikkaa, tätä hallintoa kiinnosta Euroopan kohtalo, Merz sanoi televisiossa sunnuntaina vaalien tuloksia laskettaessa.

Maanantaina lehdistön edessä Merz näytti vakaalta ja päättäväiseltä, vaikka puolustuspolitiikan vanhojen periaatteiden poistamisella on iso hintalappu.

Viime perjantaina Bruegel-tutkimuslaitos ja Kiel Institute for the World Economy -instituutti julkaisivat tutkijoiden laskelmat aiheutuvista kustannuksista, jos Eurooppa joutuisi puolustautumaan Venäjää vastaan ilman Yhdysvaltojen tukea. Arvioiden mukaan Venäjän sotilaallisen voiman tehokas torjuminen edellyttäisi huomattavia, noin 250 miljardin euron puolustusinvestointeja vuodessa. Toisaalta tutkijoiden mukaan hintalappu ei ole suuruudestaan huolimatta mahdoton.

– Lisäkustannukset ovat vain noin 1,5 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta, perustelee analyysin toinen kirjoittaja ja kieliläisen instituutin vanhempi tutkija Guntram Wolff. Hänen mukaansa se on paljon vähemmän kuin mitä esimerkiksi Covid-pandemian aikana jouduttiin käyttämään kriisin voittamiseksi.

UUDEN hallituksen muodostavat erittäin todennäköisesti kristillisdemokraatit ja sosialidemokraatit yhdessä. Vaikka sosialidemokraatit saivat huonoimman vaalituloksensa toisen maailmansodan jälkeen, kahdella puolueella on yhdessä pieni enemmistö liittopäivillä.

Väistyvä liittokansleri Olaf Scholz halusi jo viime vuonna kasvattaa puolustusbudjettia velkarahalla, mutta liberaalit, pieni ja uusilta liittopäiviltä nyt pois pudonnut puolue, esti silloin hankkeen.

Scholz jatkaa liittokanslerina, kunnes uudet liittopäivät nimittää uuden johtajan hallitukselle. Uudessa hallituksessa Scholzia ei kuitenkaan enää nähdä. Hän on ilmoittanut jättäytyvänsä syrjään hallituksesta jatkaen tavallisena liittopäiväedustajana.

Sosialidemokraattien uudeksi vahvaksi mieheksi nousee puoluejohtaja Lars Klingbeil. Myös nykyinen varakansleri, vihreiden talousministeri Robert Habeck ilmoitti, ettei hän vihreiden vaalitappion jälkeen halua enää jatkaa vihreiden johtopaikoilla.

Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja.