Politiikka

Aamulehti yllätti: hylkää ”eduskunnan puhemiehen” – Näin Maria Lohela, Mauri Pekkarinen ja Arto Satonen kommentoivat

Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Aamulehti kenties yllätti eilen lukijansa ilmoittamalla illalla ilmestyneessä pääkirjoituksessaan luopuvansa ”eduskunnan puhemies” -termin käytöstä. Syyksi lehti kertoo pyrkimyksen kohti neutraalia kielenkäyttöä.

”Eduskunnan puhemies tai -nainen on tästä eteenpäin Aamulehden kielenkäytössä puheenjohtaja. Se kuvastaa hyvin myös työn luonnetta. Arvotehtävän saanut johtaa eduskunnassa puhetta, ei niinkään puhu toisten puolesta.”

Suomen perustuslaissa sanotaan muun muassa, että ”Eduskunta valitsee keskuudestaan valtiopäiviksi kerrallaan puhemiehen ja kaksi varapuhemiestä”. Perustuslaki ei siis tunne neutraalia eduskunnan puheenjohtaja -ilmaisua.

Arvostan sitä, että kieli muuttuu ja mukautuu.

– Minua ei häiritse se, että minua kutsutaan eduskunnan puhemieheksi, mutta olen nuoremman sukupolven edustaja ja arvostan sitä, että kieli muuttuu ja mukautuu.

Lohelan mukaan asia on kaksipiippuinen, koska toisaalta ”eduskunnan puhemies” on ymmärrettävissä nimenomaan eduskunnan instituutioon kuuluvana.

Aamulehden rinnakkainen termistö voi luoda myös omanlaisensa haasteen ainakin aluksi.

– Ei pidä olla myöskään harhaanjohtava, Lohela sanoo.

Vähän huvittavaa, mutta ei haittaa.

Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies tai varapuheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.) ei ollut vielä sunnuntaina kuullut Aamulehden jutusta, kun Demokraatti tavoitti hänet.

– Jos Aamulehti haluaa tällaista käyttää, niin siitä vaan. Ei minulla ole mitään sitä vastaan. Vähän huvittavaa, mutta ei haittaa. Löydän analogioita moneen muuhunkin vastaavaan. Sikäli hauskaa ja huvittavaa, kiireinen Pekkarinen vastasi lyhyesti.

Puhemies on perinteisesti käytössä ollut nimi ja se sopii jatkossakin.

Eduskunnan toinen varapuhemies tai varapuheenjohtaja Arto Satonen (kok.) suhtautuu nihkeimmin ajatukseen. Hän vastasi Demokraatille tekstiviestitse.

– Puhemies on perinteisesti käytössä ollut nimi ja se sopii jatkossakin. Meillä on nyt ja aiemmin ollut naispuhemiehiä eli siihen on totuttu.

Aamulehti totesi lauantaina pääkirjoituksessaan, että monen mielestä tämä voi tuntua näpertelyltä.

”Se on ymmärrettävää kritiikkiä – tasa-arvossa on suurempiakin ongelmia kuin muutama titteli. Niin onkin. Haluamme kuitenkin kiinnittää tähän asiaan omalta osaltamme huomiota, koska muutos rakentuu osista.”

Aamulehden mukaan kieli on keino jäsentää maailmaa.

”Kieli myös määrittelee ajattelua ja ohjaa tulkintaa tahattomiinkin suuntiin. Lehtitekstin ei ole syytä olla voimistamassa ajatusta, että joku ammatti tai tehtävä on erityisen miehinen (tai naisinen). Piilomaskuliinisuus on hyvä yrittää piilottaa lopullisesti.”

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat