THL:n tutkimuksen mukaan myös Suomeen muuton syy on yhteydessä äänestysaktiivisuuteen. Äänestäminen on yleisempää perhesyistä Suomeen muuttaneilla kuin työn perässä maahan tulleilla.

– Työperäistä maahanmuuttoa toivotaan, ja kotoutumista tarkastellaan usein sen kautta, onko henkilö työsuhteessa. Äänestämisen kannalta näyttäisi kuitenkin olevan tärkeämpää identiteettipohjainen kotoutuminen eli kokemus siitä, että on osa paikallista väestöä. Samanaikainen kokemus kuulumisesta lähtömaan kansalaisiin ei vähennä äänestämisen todennäköisyyttä, THL:n projektikoordinaattori Anna Seppänen sanoo tiedotteessa.

Seppäsen mukaan Suomeen perhesyistä muuttaneella puoliso tai perhe voi olla tekijä, joka auttaa uuteen yhteiskuntaan kiinnittymisessä ja lisää siten myös äänestysaktiivisuutta.

THL:n mukaan ylivoimaisesti tärkein syy jättää äänestämästä on tiedon puute. Myös kiinnostuksen ja sopivien ehdokkaiden puute sekä epäluottamus politiikkaa kohtaan ovat tärkeitä syitä jättää äänestämättä.

– Tietoa vaaleista, äänioikeudesta ja ehdokkaista on saatavilla pääosin suomeksi tai ruotsiksi. Omalla äidinkielellä saatu, selkeässä ja saavutettavassa muodossa oleva tieto voisi kasvattaa Suomeen muuttaneiden äänestysaktiivisuutta, Seppänen arvioi.

THL:n tutkimuksessa selvitettiin kuntavaalien äänestysaktiivisuutta 18 Manner-Suomen maakunnassa ja kuudessa suurimmassa kaupungissa. Selvityksessä käytettiin Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimus FinMonik -aineistoa, joka koostuu 6 836 Suomeen muuttaneen, ulkomaalaistaustaisen henkilön kyselyvastauksista sekä rekisteritiedoista. Osallistujat olivat 18–64-vuotiaita. Äänestämisen lisäksi selvitettiin muun muassa Suomeen muuttaneiden hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä asioita sekä kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista.