Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Accuscore avasi kohutun presidentti-ennusteensa salat – näin analyysi syntyi

Iltalehti julkaisi eilen analytiikkayhtiö Accuscoren ennusteen, jonka luvut poikkeavat huomattavasti monien muiden medioiden julkaisemista gallup-kyselyistä.

Onkin herännyt runsasta keskustelua ja kritiikkiä siitä, mihin Accuscoren ennuste perustuu.

Esimerkiksi Tampereen yliopiston valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo kertoi tänään Ylen Ykkösaamussa pitävänsä hyvin ongelmallisena sitä, ettei vähäisimmässäkään määrin avata sitä, mihin ennuste perustuu.

Analytiikkayhtiö Accuscore on tehnyt Iltalehden toimeksiannosta useita ennusteita viime vaaleista. Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Accuscoren ennuste oli tarkin, Iltalehti muistuttaa.

– Me teemme ennusteita sekä urheilutapahtumista että muistakin tapahtumista, vaaleista, euroviisuista ja muista vaastaavista. Niissä käytetään samanlaista metodia, on kehitetty laskentamalleja, algoritmejä, joiden pohjalta simuloidaan tapahtumia ja ennustetaan niiden lopputulosta, Accuscoren toimitusjohtaja Tuomas Kanervala kertoo Demokraatille.

Hänen mukaansa ennusteet pohjaavat mielipidemittausdataan, jota on julkaistu muissa medioissa, historialliseen vaalien kannatustietoon, historialliseen virheprosenttiin eri mittauslaitosten tuloksista ja esimerkiksi ennakkoäänestysprosenttiin.

– Vähän eri vaaleista riippuen käytössä on muutamia muitakin muuttujia, mutta tässä ovat varmaan tärkeimmät näiden vaalien osalta, Kanervala lisää.

– Näistä laskemalla lasketaan, emme itse tee mitään kyselyitä. Emme myöskään käytä mitään syväkurkkuja tai muita asiantuntijoita. Puhtaasti perustamme tämän dataan ja data-analyysiin.

Väyrysen kannatus vaikea pala: “Varmasti kaikkein suurimmalla hajonnalla oleva”

Accuscoren ennusteessa erityisesti ehdokkaiden Sauli Niinistö (alaspäin) ja Paavo Väyrynen (ylöspäin) luvut poikkeavat voimakkaasti tuoreimpien gallupien luvuista. Niinistön ennakoitu ensimmäisen kierroksen tulos on 49,2 prosenttia ja Väyrysen 13,2%.

Esimerkiksi Väyrysen kannatusennustetta selittävät Kanervalan mukaan kaksi asiaa.

– Toinen on se, että Väyrysen kannatusta on äärimmäisen hankala ennustaa. Reilu kuukausi sitten se oli nolla, kun hän ei ollut kampanjassa mukanakaan, muutaman viikon kampanjoiden aikana se on noussut 7–8 prosenttiin. Sitä emme saa helposti ennustettua, jääkö se siihen vai nouseeko. Tässä nyt ennustetaan, että trendi jatkuu samansuuntaisesti kuin kampanjan aikana. Hänen kannatuksensa on varmasti kaikkein suurimmalla hajonnalla oleva kannatus, Kanervala sanoo ja myöntää, että Väyrysen kannatus voi olla huomattavasti nyt ennustettua matalampikin.

– Väyrysen kannatusta on niin hankala ennustaa, se saattaa muuttua viimeisen ennusteen myötä, jonka teemme Ylen gallupin (julkaistaan 25.1.) jälkeen.

– Niinistön osalta ennustimme joulun alla 52%:n kannatusta, gallupit ovat hyvin pitkälti seurailleet sitä ennustetta, Kanervala sanoo ja viittaa siihen, että kannatus on laskenut.

– Jos HS mielipidemittauksessaan ilmoitti Niinistölle 68 %:n kannatuksen ja meillä on 49 %, meillä on huomioitu kaikissa presidentinvaaleissa tapahtunutta ykkössuosikin kannatuksen tippumista.

Niinistön kannatusta on Kanervalan mukaan päätelty Accuscorella myös vertailulla, joka tehdään vertaamalla äänestysprosenttiarviota ja sen ryhmän kokoa, jotka eivät osaa sanoa (eos) kyselyssä, ketä he kannattavat.

– Viime vaalien tapahtumien pohjalta me ennustamme, että Niinistön kannatus seurailee samalla tavalla ei osaa sanoa -ryhmän kokoa ja on ikään kuin käänteisesti korreloiva sille.

– Jos äänestysprosentti nousee 85:een, pidän todennäköisenä, että toista kierrosta ei tule, mutta en usko, että niin korkeisiin äänestysprosentteihin päästään. Laskemme äänestysprosentin olevan 70–72%.

“Jos jotkin ennusteet menevät systemaattisest pieleen, korjaamme mallia.”

Accuscore on toiminut vuodesta 2004 ja keskittynyt lähinnä urheiluanalytiikkaan. Sen päämarkkinat ovat USA:ssa, mutta aivan viime vuosina se on laajentanut toimintaansa myös Eurooppaan.

– Me lähdemme aina siitä oli mikä ennuste kyseessä tahansa, pyrimme mahdollisimman hyvään tarkuuuteen. Jos jotkin ennusteet menevät systemaattisest pieleen, korjaamme mallia. Vuodesta 2004 olemme ennustaneet USA:ssa urheilulajeja, monissa lajeissa ennustetaso on ollut hyvin korkealla tasolla, Kanervala kehuu omaansa.

Verkkouutisissa kokoomuksen entinen suunnittelupäällikkö Jukka Manninen kritisoi Accuscoren ennusteita.

– Eduskuntavaaleissa 2015 yhtiön nettisivuilla julkaistiin avoimesti tiedot siitä, miten ennusteeseen oli päädytty. Kokoomuksen suunnittelupäällikkönä vastasin vastaavan ennusteen laatimisesta puoluejohdolle ja olin monissa kohdin eri mieltä Accuscoren oletusten kanssa, kuten esimerkiksi missä määrin keskustan kannatuksen oletettiin toteutuvan. Lopultahan Accuscore yliarvioi isosti juuri keskustan kannatuksen. Ennuste oli 24 prosenttia, toteutunut 21,1 prosenttia, Manninen selvittää lehdelle.

– Muissa vaaleissa Accuscoren ennusteen takana olevia oletuksia ei ole avattu. Kunnallisvaaleissa sen ennusteessa SDP voitti, keskusta tuli kakkoseksi ja kokoomus kolmanneksi. Vaaleissa toteutunut järjestys oli Kokoomus, SDP ja Keskusta. Tarkkuus oli tuosta kaukana, hän jatkaa.

“Olen tasaiseen tahtiin saanut kuulla kokoomuslaisten kavereiden huutelua.”

Muutoin rauhallisesti puhelimessa kysymyksiin vastaavalla Kanervalalla voi erottaa pientä äänentason kohoamista, kun hän kommentoi Mannisen puheita.

– Kannattaa harrastaa toimittajille tärkeää lähdekritiikkiä. Olen tasaiseen tahtiin saanut kuulla kokoomuslaisten kavereiden huutelua, he nostavat esiin niitä lukuja, jotka näyttävät heille hyviltä, Kanervala sanoo.

Hän sanoo, että HS:n, Ylen jaa Alman Median ennusteeseen verrattuna viime kuntavaalit ennusti tarkimmin Accuscore. Kanervala lisää, että asiassa on tutkittava Accuscoren viimeisintä ennustetta. Samoin viiime eduskuntavaaleissa Accuscoren ennuste oli Kanervalan mukaan tarkin.

– Ennustamisessa ennen tapahtumaa olevat jutut ovat hankalampi ennustaa kuin tapahtuman jälkeen. Toivoisin, että kritisoijat ennen vaaleja julkaisisivat omat ennusteensa, Kanervala sanoo ja viittaa joihinkin puoluetoimijoihin, jotka myös tekevät ennusteita.

– Heillä on oma lehmä ojassa. Esimerkiksi Väyrynen eilen kommentoi, että nämä ovat hyviä lukuja. Jos ne olisivat olleet erilaisia, ei hän olisi kommentoinut, että tämä on hyvä ennuste.

Toimitusjohtaja Kanervala ollut keskustan kampanjapäällikkönä.

Tuomas Kanervala on itse keskustan kaupunginvaltuutettuna Porvoossa, jossa hän oli myös puolueen kuntavaalipäällikkönä viime kuntavaaleissa 2017.

– Kyllä minä olen kunnallisjärjestön puheenjohtajana ja kaupunginvaltuutettuna vaalityötä tehnyt Vanhasen puolesta, Kanervala kertoo kakistelematta.

Väyrysen vaalityössä Kanervala ei ole millään tavoin.

Kanervalan mukaan poliittinen tausta auttaa häntä ymmärtämään vaaliennustamista.

– Tässä pyritään mahdollisimman suureen objektiivisuuteen. Meillä on omistajissa eri puoluetaustan ihmisiä, jotka ovat omaa tietämystään tuoneet.

Joku olikin vinoillut Kanervalan kertoman mukaan hänelle siitä, että Accuscore ennusti Matti Vanhaselle (kesk.) vain 5 prosentin kannatusta.

– Sanoin, että tärkeintä on tarkkuus, ei Suomen pankkikaan halunnut ennustaa negatiivista talouskasvua vuosia 7 vuoden aikana peräkkäin, mutta niin se vain ennusti. Meidän uskottavuus olisi nolla, jos ennustaisimme jonkin yhden puolueen tai henkilön korkeampia lukuja.

Kanervalan taustoja tarkasteltaessa on syytä muistuttaa myös, että esimerkiksi mielipidemittauksia tekevän Taloustutkimuksen taustalla on kokoomuslainen Eero Lehti.

“Ei ole mitään peiteltävää sen suhteen.”

Hivenen hämmentävältä vaikuttaa se, että Accuscoren suomenkielisille sivuilla välimuistiin on tallentunut 21. joulukuuta 2017 Tuomas Kanervalan esittely, jossa lukee “kokemusta erilaisista vaaleista hänellä on sekä ehdokkaana, että kampanjapäällikkönä vuodesta 1999 lähtien”.

1. tammikuuta välimuistiin päivittyneen version mukaan “kokemusta todennäköisyyksien laskemisesta hänellä on 14 vuotiaasta lähtien”.

Kanervala toteaa itse kysymykseen siitä, miksi virke on muuttunut, että ainakaan viime kuukausina sivustoa ei ole muutettu. Hän arvioi, että sivustoa olisi päivitetty viimeksi vuosi tai pari sitten.

– Ei ole mitään peiteltävää sen suhteen, näissä toiminnoissa olen ollut mukana ennen firman ostamista ja myös tällä hetkellä. Jos tuota tietoa ei ole, voin sen lisätä, se ei ole mikään ongelma.

Hän kertoo myös, että eilen, kun hänen oli määrä päivittää suomenkielisille sivuille vaaliennustetta, hän huomasi sivujen olevan nurin. Firma päivittää aktiivisemmin kansainvälisiä sivujaan.

Kanervalan mukaan suomenkieliset sivut nostetaan pystyyn ja niille on luvassa syvällisempää tietoa myös IL:ssä julkaistusta gallupista.

– Meillä on Iltalehden kanssa jako, että he julkaisevat ennusteet ja sitten syvällistä tietoa saa meidän sivuilta.

———

Lisätty kello 19.58: Uutisen julkaisemisen jälkeen Accuscoren nettisivut on nostettu ylös ja siellä on julkaistu tietoa vaalianalyysistä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE