Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Politiikka

6.6.2026 12:04 ・ Päivitetty: 6.6.2026 12:04

Adlercreutz: Liittoudutaan taas kimpassa Ruotsin kanssa kuin 600 vuotta sitten

iStock
Piirros Kustaa Vaasan kruunajaisista 1528: vuosikymmenen alussa hän oli ajanut Ruotsin irti Kalmarin unionista.

RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz ehdottaa Pohjoismaille nykyistä syvempää liittoutumista, ”Kalmarin unioni kakkosta”. Kuutisensataa vuotta sitten Suomi oli Ruotsin vallan alla ja valtioliitossa Skandinavian maiden kanssa.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Kalmarin unioni oli vuosina 1397-1523 Tanskan perustama yhteinen valtioliitto Norjan ja Ruotsin kanssa. Unioniin kuului myös silloin Ruotsin itäisenä maakuntana ollut puolikas Suomea, Islanti, Grönlanti sekä pieni saarialue nykyistä Skotlantia.

Adlercreutz nosti ajatuksen esiin avatessaan RKP:n puoluekokouksen lauantaina Vantaalla.

- Yhdessä meitä on yli 28 miljoonaa ihmistä. Yhdessä meillä on yksi maailman vahvimmista talouksista. Yhdessä meillä on yliopistoja, yrityksiä ja innovaatioita, jotka pärjäävät kenelle tahansa, Adlercreutz hehkutti linjapuheessaan.

Yhteistä hallitsijaa tai pääkaupunkien siirtelyä Adlercreutz ei kuitenkaan ehdota, vaan ”maailman integroituneinta aluetta työlle, koulutukselle ja innovaatioille”.

Myös esimerkiksi taloustieteilijä Mika Maliranta on usein nostanut Kalmarin unionin mahdollisuutena esille julkisesti. Pohjoismaista liittovaltiota on aika ajoin pidetty esillä myös Ruotsissa.

PUHEESSAAN Adlercreutz sanoi, että ensimmäistä kertaa sitten Kalmarin unionin päivien koko Pohjola kuuluu nyt samaan turvallisuuspoliittiseen yhteisöön.

- Olemme lähempänä toisiamme kuin ehkä koskaan nykyhistorian aikana ja juuri siksi uskon, että Pohjolan on aika ajatella suuremmin.

Se tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että missä tahansa Pohjoismaassa asuva nuori voisi yhtä luontevasti opiskella missä vain pohjoismaisessa yliopistossa. Myös yrittäjällä olisi koko Pohjoismaat kotimarkkinanaan.

- Kun muut horjuvat, Pohjoismaiden tulee uskaltaa seistä vakaana. Maailma tarvitsee juuri nyt enemmän arvoja. Ehkä siis on Kalmarin unioni 2.0:n aika, Adlercreutz sanoi.

Kalmarin unioni hajosi aikoinaan sisäisiin valtataisteluihin: tanskalaisten ylivaltaan kyllästynyt Kustaa Vaasa nousi Ruotsissa kapinaan ja sai maansa irtautumaan liitosta.

BLOKKIPOLITIIKKA ei Adlercreutzin mielestä ole hyväksi Suomelle, ja hän kuvaili RKP:tä sillanrakentajaksi.

Hän piikitteli vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa, joka lanseerasi vihreiden puoluekokouksessa Tämä nainen tässä-lippiksen. Myöhemmin perussuomalaiset teki oman Salonkikelvoton-lippiksensä SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin puheista.

- Seison täällä ilman lippistä, koska politiikka ei ole teatteria, eikä politiikan pitäisi koskaan olla omien kannattajien villitsemistä muita vastaan, vaan yhteisten asioiden edistämistä, Adlercreutz sanoi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU