Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Politiikka

Afganistan puhutti kansanedustajia – ”Kävimme sotaa, miksi?”

Lehtikuva

Eduskunnassa puitiin iltapäivällä pääministerin ilmoitusta Afganistanin tilanteesta. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kutsui esittelypuheenvuorossaan, että Suomi on hyvin huolissaan ihmisoikeustilanteesta sekä naisten ja tyttöjen osallistumisen rajoittamisesta yhteiskunnassa, työelämässä ja opetuksessa.

Rane Aunimo

Demokraatti

– Humanitäärinen tilanne on kriittinen. Maailmanpankki varoittaa talouden, rahoitusjärjestelmän ja julkisten palvelujen olevan lähellä romahdusta. Jo ennen Talibanin valtaannousua maassa vallitsi pitkittyneen konfliktin, kuivuuden, köyhyyden sekä koronaviruspandemian aiheuttama humanitäärinen kriisi, joka nyt uhkaa pahentua entisestään. Kielteiset kehityskulut voivat johtaa lisääntyvään epävakauteen Afganistanissa ja lähialueilla. Tämä heijastuu myös Eurooppaan. Siksi epävakauden estäminen on myös Euroopan oma etu.

SDP:n Erkki Tuomioja nosti esiin sen, että nyt on tärkeätä tarkastella kokemuksia riittävän laaja-alaisesti.

– On ihan hyvä, että onnistunut evakuointioperaatio arvioidaan, samaten Suomen operaation vaikuttavuusarvio, mutta tarvitsemme kuitenkin arvion ja näkemyksen siitä, mitenkä tuollaisessa Afganistanin kaltaisessa maassa voidaan toimia, ja silloin on kuultava myöskin nimenomaan afganistanilaisia. Ei voi olla niin, että me keskenämme, me ja meidän kumppanimme, mietimme, mitä me teimme siellä väärin, vaan meidän täytyy saada se näkemys ja kokemus ja inhimillinen tunto näiltä ihmisiltä itseltään,

Keskustan Mikko Savola arveli vastauksessaan, että jälkipyykkiä piisaa varmasti vielä pitkän aikaa niin ulkoasiainvaliokunnassa kuin eri tutkimuslaitosten tuottaman tiedon pohjalta.

– Varmasti näissä päällimmäisenä on ajatus, että menikö hukkaan kaikki, mitä viimeisen 20 vuoden aikana Afganistanissa ollaan tehty.

Vasemmistoliiton Jussi Saramo kuittasi vuorostaan, että ”on varmasti niin, että Suomi ei ollut Afganistanissa täysin turhaan ja kaikki hyvä ei heti pyyhkiydy pois, mutta vaikutusarvion teko on todella tärkeää”.

– Vasta nyt myönnetään, että siellä käytiin sotaa. Sellaisesta tämä talo ei kuitenkaan ole päättänyt. Kävimme sotaa, miksi? Ostimme ystävyyttä ja hyväksyntää Yhdysvalloilta, opimme sodankäyntiä, mutta maanpuolustuksessa ehkä tarvittaisiin vähän toisenlaista oppia kuin se oppi, jota on saatu sissiarmeijaa vastaan taistelemisesta.

Perussuomalaisten Riikka Purra toivoi, että arvioinnissa rehellisesti käsitellään sitä, miten sellaisia asioita kuin tasa-arvo, demokratia ja erilaiset länsimaisuuteen liittyvät arvot onnistutaan viemään Afganistanin kaltaisiin yhteiskuntiin.

– Afganistan on edelleen enemmän tai vähemmän feodaalinen heimoyhteiskunta, ja se valitettavasti näkyy myös näissä tuloksissa. Lisäksi täytyy sanoa, että olen tyytyväinen siihen, että hallituksen ja myös Euroopan unionin linja näyttää tällä hetkellä olevan juuri se, mitä perussuomalaiset ovat koko ajan esittäneet, eli kaikki mahdollinen apu pitää sijoittaa lähialueille humanitaarisena ja kriisitukena, jotta kyetään myös välttämään spontaanit siirtolaisvirrat Eurooppaan.

Pääministeri Sanna Marin kommentoi keskustelua sanomalla, että Afganistanin tilanne on hyvin vakava ja haastaa vakiintuneita käsityksiämme siitä, miten voimme edistää ihmisoikeuksia ja kehitystä maailmassa.

– Taleban on vallassa, eikä sen väliaikaiseksi hallitukseksi nimittämä johto vastaa odotuksiamme afgaaneja edustavasta eli inklusiivisesta hallituksesta. Samalla on syytä olla huolissaan siitä, että Afganistan ei enää ole näkyvästi esillä. Tämän päivän ilmoitus ja keskustelu eduskunnassa on tarpeen ja oikea-aikainen. Olen todella iloinen siitä, että täällä on paljon edustajia paikalla tätä asiaa käsittelemässä ja asiasta keskustelemassa.

– Meidän on pysyttävä uskollisena arvoillemme myös vaikeina aikoina, kun ponnistelut ihmisoikeuksien, naisten ja tyttöjen oikeuksien puolesta kokevat takapakkia. Olemme sen afgaaneille velkaa. On nähtävä kirkkaasti ja pitkällä tähtäimellä tiedostaen asioiden todellinen merkitys silloinkin, kun tulokset eivät ole haluamiamme. Suomi tukee vähiten kehittyneitä maita, eikä kukaan koskaan olettanutkaan, että kehitys olisi jatkuvasti vain yhdensuuntaista.

Kokoomuksen Timo Heinonen allevivasi, ettei Suomi ollut Afganistanissa sen takia, että saisimme ystäviä länsimaista tai miellyttäisimme Yhdysvaltoja.

– Me olimme siellä sen takia, että halusimme olla osaltamme vakauttamassa tätä maata ja sitä, että tytöt ja pojat ja naiset voisivat elää normaalimpaa elämää. Eivät nämä vuodet menneet hukkaan myöskään Afganistanissa. Lapset, myös tytöt, saivat pääomaa, koulutusta, ja tätä pääomaa ei heiltä kukaan ota pois, se on heillä tallessa elämän loppuun.

SDP:n Kimmo Kiljunen puolestaan korosti, että Afganistanin operaatio kaiken kaikkiaan on ollut opettavainen sekä kansainväliselle yhteisölle että Suomelle.

– Edustaja Heinonen tuossa totesi aikaisemmassa puheenvuorossaan, että emme olleet Afganistanissa miellyttääksemme Natoa tai Yhdysvaltoja. Ehkä se on kuitenkin fakta, että Suomen läsnäolo siellä miellytti transatlanttisia kumppaneitamme. Mutta se ei ole se ydin tässä asiassa, vaan ydin on se, että todellakin Suomi meni sinne kehittämään yhteiskuntaa, luomaan ihmisoikeuksille tilaa, demokratialle tilaa, ja meidän kehitysyhteistyöpanoksemme oli todella suuri.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo näki, että ”kaikessa kurjuudessaan” se kuinka Suomi toimi, on ollut hyvä osoitus toimintakyvystä.

– Mutta kun tätä katsoo laajemmin, kysehän oli siitä, että kun Yhdysvallat päätti lähteä Afganistanista, niin käytännössä muilla mailla, eurooppalaisilla mailla, ei ollut enää kykyä toimia. Tämä herättää taas ajatuksen siitä, että eurooppalaisista taistelujoukoista pitää tehdä totta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE