Maa- ja metsätalousministeriö pitää ahmojen metsästämistä ainoana keinona torjua kasvavat vahingot porotaloudelle. Suomen WWF vastustaa ahmojen tappamista ja esittää muita keinoja ahmojen ja porotalouden rinnakkaiselon turvaamiseksi.

WWF Suomen ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen esittää useita toimia ahmakannan suojelemiseksi. Metsästyksen korvaavat keinot vahingoittavat hänen mukaansa poroelinkeinoa mahdollisimman vähän. Ruotsissa käytössä oleva reviiripohjainen korvausmenettely on yksi keskeisin ehdotus.

- Se onnistuu Ruotsissa, missä ahmakanta on kääntynyt kasvuun. Kun korvaus tulee ahmakannan koon perusteella, se kääntää asetelman aivan erilaiseksi. Suomen osalta näin kävi vainotun maakotkan osalta, Tolvanen perustelee.

- Esitämme poikkeuslupaa kahdeksan ahman metsästämiselle metsästyskaudelle 2021-2022 kuten kaikkina aikaisempinakin vuosina, jolloin ahmaa on metsästetty.

Ahmojen metsästäminen jatkui Suomessa vuonna 2017 petoeläimen oltua sitä ennen 35 vuoden ajan rauhoitettuna.

Vuoden 2021 helmikuussa ahmoja oli Suomessa 390-400

Erityisasiantuntija Laanikari sanoo, että asetus poikkeusluvista ahmojen metsästämiseen pyritään antamaan ennen uutta vuotta. Lausunnot ahman metsästyksestä annettavaan asetukseen on jätettävä viimeistään 20. joulukuuta. Metsästäminen on tarkoitus toteuttaa ennen helmikuuta, jolloin alkaa lisääntymisaika.

- Vahinkoperusteisissa luvissa metsästysaika on käytännössä 21 päivää tai lyhyempi. Hakemuksia saattaa olla jo Suomen riistakeskuksessa sisällä ja päätökset tehdään, kun asetus astuu voimaan. Metsästys on pantavissa toimeen valituksesta huolimatta, ellei hallinto-oikeus määrää sitä täytäntöönpanokieltoon.

Korkein hallinto-oikeus päätti viime vuonna, että ahman metsästys Natura 2000 -alueella edellyttää ahmakannan arvioimista luonnonsuojelulain perusteella. Viime talvena metsästettiin vain puolet ahmojen kahdeksan kannan kiintiöstä: yksi ahma Natura-alueelta ja kolme sen ulkopuolelta.

- Kukaan ei tarkalleen tiedä, mikä on yksittäisen Natura-alueen ahmakanta. Tieto on merkitty karkeana arviona tyyliin 1-5 ahmaa. Käytännössä niillä alueilla on tehtävä Natura-arvio ja arvioitava yhden ahman poiston vaikutus koko Natura-alueen ahmakantaan. Jos sieltä poistetaan vain yksittäinen vahinkoyksilö, niin vaikutus koko ahmakantaan on aika neutraali, sanoo maa- ja metsätalousministeriön Laanikari.

WWF, kuten myös Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri, pitävät ahman metsästämistä Natura-alueella suurena epäkohtana.

- Poikkeuslupia on myönnetty Natura-alueella. Se on kaikesta räikein osa tätä asiaa. Tappolupia ei pitäisi myöntää lainkaan näille alueille, joissa ahma on yhtenä suojeluperusteena, Tolvanen sanoo.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan vuoden 2021 helmikuussa ahmoja oli Suomessa 390-400. Pohjois-Suomeen rajoittuvalla poronhoitoalueella Luke arvioi olevan 160-170 ahmaa ja sen ulkopuolella noin 230 yksilöä.

Kyösti Suolanen – STT