Lisäksi tekeillä on kokonaan uusi Kela-korvausmalli.

“Tavoitteena on purkaa akuutteja hoitojonoja aiheuttamatta häiriötä hyvinvointialueiden omalle toiminnalle. Hallitus varaa rahoitusta käyttötarkoitukseen yhteensä 335 miljoonaa euroa, mutta rahoituksen tarkka kohdentuminen ja jaksotus vuosille tarkentuu jatkovalmistelussa”, hallitusohjelma kertoo.

Käytännössä hallitus on varannut noin puoli miljardia yksityislääkärien Kela-korvauksiin ja valtion suora rahoitus on 335 miljoonaa euroa.

HALLITUS puskee härkäpäisesti Kela-korvauksien korotusta läpi, vaikka Kela tiedotti eilen, että yksityislääkärikäynnit eivät ole lisääntyneet merkittävästi.

– Selvityksemme perusteella ei voida osoittaa, mikä osa pienestä muutoksesta käyntimäärissä johtuu Kela-korvausten nostosta ja mikä muista asioista. Joka tapauksessa näin pieni muutos yksityislääkäreiden käyntimäärissä ei luultavasti ole merkittävästi vaikuttanut hyvinvointialueiden jonoihin, Kelan erikoistutkija Heta Moustgaard lausui tiedotteessa.

Orpon hallitus oli nostanut yksityislääkärikäynneistä maksettavien Kela-korvausten tasoa huomattavasti vuoden 2024 alusta alkaen. Yksityislääkärin vastaanottokäynnistä korvataan nyt 30 euroa ja videovastaanotosta 25 euroa, kun vuonna 2023 korvaus oli 8 euroa.

Käyntien määrä on tammi-kesäkuussa 2024 lisääntynyt vain noin 2 prosenttia ja Kela-korvausmenot näistä käynneistä kolminkertaistuivat viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden. Rahaa käytettiin 30 miljoonaa euroa enemmän.

Hallituksesta muistutetaan mielellään, että nämä toimet on tehty vanhan Kela-järjestelmän mukaan ja nyt koko Kela-korvausmallia ollaan uudistamassa.

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ei ole toistaiseksi halunnut kommentoida Demokraatille Kela-asioita.

MARININ hallituksessa perhe- ja peruspalveluministerinä toiminut Krista Kiuru (sd.) pitää hallituksen Kela-satsauksia vääränä päätöksenä hoitojonojen purkuun.

– Se näkyy siinä, että on saatu vain 13 000 ihmiselle luotua kiinnostus mennä yksityiseen hoitoon hakemaan apua. Se kertoo siitä, että aika kalliiksi on tällainen satsaus tulossa, Kiuru sanoo.

Kiuru kokee hallituksen johtokaksikon “käyneen hyvinvointialueiden kimppuun” todella ärhäkkäästi “arvostellen ja syytellen huonosta taloudenpidosta ja sote-menojen paisumisesta”.

– Samaan aikaan hallitus näyttää itse erittäin huonoa esimerkkiä kanavoimalla 500 miljoonaa euroa toimeen, joka on osoittautunut jo nyt täysin toimimattomaksi, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Kiuru sanoo Demokraatille.

Kiuru uskoo, että rahaa valuu hintoihin ja yksityisille lääkärijäteille ja päätökset olisi peruttava. Hän pitää Kela-korvauksien nostamista ideologisena.

– Nyt kahdeksan kuukauden kokemuksen jälkeen voi sanoa, että hoitojonojen purku tällä toimella ei ole kustannustehokasta ja järkevää.

SDP on esittänyt, että rahat kohdistettaisiin julkisen terveydenhuollon vahvistamiseen, koska hyvinvointialueet ovat isoissa talousvaikeuksissa.

Hallituksesta on syytetty edellistä hallitusta epäonnistuneesta sote-mallista ja hallituksen suunnasta todetaan toistuvasti myös, että alueille ohjataan säästöistä huolimatta lisää rahaa. Opposition viesti on toinen.

Kiuru näkee hyvinvointialueiden talousvaikeudet hallituksen aiheuttamiksi.

– Hallituksen megasuuret sote-leikkaukset ovat johtamassa nyt siihen, että alueet tekevät todella kiireessä vaikeita leikkauspäätöksiä hallituksen painostuksesta. Tämä on johtamassa siihen, että ihmisten hoitoon ja palveluihin pääsy voi vaikeutua. Vahvistaisimme julkista terveydenhuoltoa tällä potilla mieluummin kuin käyttäisimme rahan hoitojonojen purkamiseen toimella, joka ei ole vaikuttava.

– On myös moraalisesti hyvin kestämätöntä, että hallitus arvostelee hyvinvointialueita siitä, että ei tehdä vaikuttavia, kustannustehokkaita toimia. Mutta esimerkki, jota hallitus näyttää, on kauheudessaan raadollinen, Kiuru sanoo Kela-korvausten nostoon ja sen heikkoihin vaikutuksiin viitaten.

KIURU ryöpyttää myös, että hallitusohjelmassa on korostettu, että päätöksiä tehdään vaikutusarvioiden pohjalta.

– On osoittautumassa, että hallitus rikkoo omaa hallitusohjelmaansa tässä suhteessa.

Kiuru sanoo, että tämä kirjaus ei näytä koskevan lainkaan ministeri Grahn-Laasosen tonttia ja viittaa tässä yhteydessä Kela-korvausten ohella myös tehtyihin isoihin sosiaaliturvan muutoksiin.

– Näyttää siltä, että vaikutusarvioinnista viis, kun on kysymys kokoomuksen ideologisesta halusta tukea suurituloisten lääkärissä käyntiä merkittävästi korkeammalla rahoitustasolla.

Kiurun mielestä hallituksen arvovalinnoista kertoo myös hoitotakuun “romuttaminen”. Hallitus laskee säästävänsä hoitotakuun muuttamisella kolmeen kuukauteen 121 miljoonaa euroa.

Kiuru palaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) taannoisiin eduskuntapuheisiin. Tuolloin kiisteltiin, oliko Orpo puhunut totta vai ei, SDP:n mielestä ei.

– Hän siis todennäköisesti vahingossa tai tietämättään ei tiennyt hoitotakuun vaikutusarviointien tuloksia ja hän oletti, että hoitotakuu ei ole lyhentänyt hoitojonoja ja parantanut hoitoonpääsyä. Päinvastoin näin on käynyt ja se on osoittautunut äärettömän hyväksi toimeksi. Olisi järkevää hallitukselta miettiä, pitäisikö hoitotakuun murskaaminen perua ja satsata Kela-korvauksiin tarkoitettua rahaa hoitotakuun romuttamisesta luopumiseen, Kiuru sanoo.

Kiuru lisää, ettei eilen tuli kuitenkin se hyvä uutinen, että Kouvolan yöpäivystystä ei lakkauteta. Hän toteaa tämän olevan osuva esimerkki siitä, miten kaikkia sosiaali- ja terveyspolitiikan säästöjä pitäisi katsoa vaikutusperusteisesti ja pitäisi olla valmis luopumaan säästöistä, joita ei tosiasiassa ole saatavilla.