– Museot ja muut kulttuurikohteet ovat kansalaisille tärkeitä. Kun rahoituksesta leikataan yhä enemmän, sillä on näkyvä vaikutuksensa. Museoita on pakko sulkea, kun mistään muusta ei voi enää karsia, MALin toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä toteaa Demokraatille.

Sulku-uhan alla ovat Seurasaaren, Hvitträskin, Louhisaaren ja Langinkosken museot. Sulkemiset ovat osa Museoviraston 3,2 miljoonan euron leikkauksia.

Se Mäkelää kyllä on yllättänyt, kuinka rajusti julkisuudessa, erityisesti sosiaalisessa mediassa, on hyökätty Museoviraston henkilöstöä ja johtoa kohtaan näissä säästöpäätöksissä.

75 PROSENTTIA on siis yleisölle näkymätöntä, kulisseissa tehtävää työtä. Ja museoissa käy kuhina silloinkin, kun ne ovat kiinni.

– Yritämme tuoda tätä puolta esille. Esimerkiksi näyttelyt eivät ilmesty tyhjästä, ja esineet eivät tule näytteille itsestään.

Tästä tietämättömyydestä kertoo osaltaan myös kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajan Mia Laihon (kok.) Helsingin Sanomissa ollut ehdotus, että suljetuksi aiottuja museoita voisi pyörittää myös vapaaehtoisvoimin.

– Onhan se aikamoinen loukkaus mitä tahansa ammattia kohtaan, jos ajatellaan, että kuka tahansa kadun mies on kykenevä tekemään sitä työtä. Koulutuksen ja kokemuksen kautta tulevaa osaamista pitäisi arvostaa enemmän, Mäkelä puuskahtaa.

Enemmistö museoissa työskentelevistä on korkeakoulutettuja; tohtoreita, maistereita tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita.

– Vapaaehtoiset ovat hyvä tuki museoissa, mutta ei heidän panoksensa pysty korvaamaan asiantuntijatyötä. Museoalalla on hyvin monenlaista erityyppistä osaamista, jonka kautta kävijälle syntyy se hieno kokemus, Mäkelä painottaa.

Seurasaaren ulkomuseo on perustettu vuonna 1909.

Hän muistaa omien silmiensä avautuneen, kun rakensi ensimmäisiä museoalan näyttelyitään. Bangladeshista saapuneet näyttelyesineet joutuivat kuukausiksi pakkaseen, ettei niistä leviä mitään tuhohyönteisiä museoon ja sopivien tilojen varmistus oli pikkutarkkaa työtä. Muun muassa.

– Museoon liittyy todella paljon sellaista ammatillista työtä, joka ei ihan heti tule mieleen.

Vapaaehtoisten ohjaaminen vaatii myös ammattilaisilta aikaa. Ja vapaaehtoinen voi aina ilmoittaa, ettei tulekaan huomenna työpaikalle, Mäkelä huomauttaa.

KRITIIKKIÄ on tullut myös siitä, että Museovirastossa on liikaa johtajia. Ei ole, Mäkelä toteaa. Hänen mukaansa heillä kaikilla on hyvin tarkka ja tärkeä vastuualueensa.

Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattilaisten etujärjestö pitää kestämättömänä sitä, että säästöt kohdistuvat taas kerran henkilöstöön. Museovirastossa työskentelee noin 220 ammattilaista, joista 150 joutuu lomautetuksi. Vapautuvia tehtäviä jätetään täyttämättä, uusia määräaikaisuuksia ei aloiteta ja kausityöntekijöitä jätetään rekrytoimatta.

Mäkelä muistuttaa, että 2000-luvulla kaksien isojen yt-neuvottelujen tuloksena virastosta laitettiin pihalle iso joukko ihmisiä.

– Tehtävät eivät ole vähentyneet samaa tahtia kuin henkilöstöleikkaukset. Alkaa olla aika kohtuutonta, millä tätä palettia pyöritetään.

Museoalan työsuojeluverkoston kyselyn mukaan alalla työskentelevistä noin 70 prosentilla työaika ei riitä nykyisinkään tehtäviin.

Irtisanomisia ei tähän kohtaan ole Museovirastossa luvassa. Mäkelä arvioi, että tällöin olisi korttipakka kaatunut saman tien.

TIEDE- JA KULTTUURIMINISTERI Sari Multala (kok.) on kritisoinut Museoviraston päätöksiä museoiden sulkemisista. MALin Mäkelä sanoo, että virasto on varmasti kääntänyt joka kiven, miten löytää säästöjä niin, että edes lakisääteiset tehtävät saataisiin hoidetuksi.

– Tämä on ollut yhtä leikkaamista. Nyt tulevat vielä valtionosuuksien leikkaukset, jotka vaikuttavat kaikkiin museoihin. Olemme koko ajan veitsenterällä, kun esimerkiksi kiinteistökulut vain nousevat.

Osa museoista on hänen mukaansa joutunut lomauttamaan henkilökuntansa kuukaudeksi sen takia, että seuraavan kuun vuokran saa maksetuksi.

Museoalan ammattilaisten palkoissa ei myöskään ole hurraamista, Mäkelä huomauttaa.

– Palkkauksen parantamiseksi tehdään työtä, mutta aina tulee seinä vastaan. Kunta-alalle saatiin onneksi 2022 lakkojen ansiosta palkkaohjelma.

Hvitträsk on aarreaitta arkkitehtuurin ja designin ystäville.

MINISTERI Multala on esittänyt budjettiehdotukseen 2,1 miljoonan lisäystä Museovirastolle ensi vuodeksi. Se kohdennettaisiin suljettavaksi aiotuille museoille ja Kansallismuseolle. Mäkelä luonnollisesti toivoo, että tämä menee joulukuussa budjetista päätettäessä läpi.

– Päättäjien pitää ymmärtää, että leikkauksilla on vaikutuksensa. Jos ei haluta, että joku asia menetetään, se raha pitää jostain löytää.

Kun rahasta on kyse julkisessa keskustelussa mielellään pistetään vastakkain eri sektorien tarpeellisuutta.

– Museo- ja kulttuuriperintöala osaltaan myös tukee ihmisten hyvinvointia, ennaltaehkäisee esimerkiksi mielenterveysongelmia. Sitä ei osata oikein nähdä. Museorahoitus valtion budjetissa on minimaalinen, banaanikärpäsen kokoa pienempi.

MUSEO ei ole bisnestä vaan sen pitäisi olla kaikille saavutettavissa, MALin toiminnanjohtaja painottaa. Siksi lippujen hintoja ei voi korottaa ylettömästi. Museot ovat myös pyrkineet lisäämään ilmaiskäyntejä, jotta kaikilla olisi mahdollisuus tutustua museoiden aarteisiin.

Museovirasto valmistautuu jo ensi kevään yt-neuvotteluihin. Mäkelä pelkää pahoin, että edessä voi olla irtisanomisia tai museotoimintojen lakkauttamisia kokonaan.

Esimakua tulevasta saadaan, kun neljä museokohdetta suljetaan viimeistään ensi kesäksi. Eniten esillä on ollut ehkä Helsingin Seurasaaren ulkomuseon sulkeminen.

– Seurasaaren museokohteisiin on saatettu varata ensi kesäksi juhlia, häitä esimerkiksi. Niille täytyy nyt löytää uusi paikka. Tosi moni kärsii eri tavalla näistä säästöistä, Katariina Mäkelä toteaa.