Demarinuorten järjestämässä keskustelutilaisuudessa ”Eläkejärjestelmän tulevaisuus – sukupolvien välisesti oikeudenmukainen?” muodostui nopeasti jakolinja, jossa vastakkain oli eläkeindeksin muuttamista kannattava kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) sekä nuorempien tilanteesta huolissaan olevat Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto ja Työeläkevakuuttajat TELA ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Kiljusen lokakuussa eduskunnassa tekemässä kirjallisessa kysymyksessä esitettiin muun muassa alle 1 400 euron työeläkkeiden nostamista sadalla eurolla ja mahdollisuutta selvittää eläkkeiden taitetun indeksin palauttamista puoliväli-indeksiksi.

Kiljusen mukaan eläkkeensaajat ovat Suomessa ainoa tulonsaajaryhmä, jonka elintasoa lakisääteisesti heikennetään joka vuosi. Indeksin muuttaminen korjaisi Kiljusen mukaan tätä epäkohtaa. Samalla se merkitsisi nuorempien ikäryhmien eläkerasituksen kiristymistä.

Pinja Perholehto sanoo, että 2020-luvulla tuntuu turhauttavalta edelleen käydä vääntöä puoliväli-indeksistä, kun asiasta on puhuttu jo pari vuosikymmentä. Perholehdon mielestä olennaisempaa olisi keskustella laajemmasta, koko työelämää koskevasta remontista, jolla turvattaisiin tulevien veronmaksajien ja eläkeläisten jaksaminen, eli yhteiskuntaa pyörittävien verotulojen riittäminen.

– Fiksumpaa olisi keskustella vaikkapa nuorten koulutuksesta tai ansiotasosta ihmisen on työuran aikana. Nämä tekijät vaikuttavat niin vero- kuin eläkekertymäänkiin, Pinja Perholehto sanoi.

Perholehto muistutti, että selvitysten mukaan Suomessa eläkeläisten köyhyys ei ole sen yleisempää kuin muissakaan yhteiskuntaryhmissä.

– En osaa nähdä eläkeläisköyhyyttä indeksikysymyksenä. Jos vuoden aikana hinnat nousevat euron, eläke kaksi euro ja palkat kolme euroa, niin onko tässä eläkejärjestelmän muuttaminen oikea keino? Onko siis köyhyys eläkejärjestelmän vai enemmän yhteiskunnan vika, Perholehto kysyi.

Suvi-Anne Siimes oli pitkälti samoilla linjoilla Perholehdon kanssa. Hänkin kaipaa enemmän keskustelua tekijöistä, joista eläke muodostuu ja joilla eläkejärjestelmää vahvistetaan. Hän olisi valmis lisäämään jo nyt eläkkeiden rahastointia ja nostamaan työeläkemaksuja.

– Työ on kaiken moottori, sitä meidän pitäisi huoltaa. Sillä rahoitetaan niin hoiva, kansaneläke kuin monet muutkin yhteiskunnan palvelut.

Siimes tunnustautui työeläkejärjestelmän vahvistamisen kannattajaksi. Toki myös työnsäkin takia, mutta Siimes myös myönsi aikanaan kansanedustajana kannattaneensa elinaikakertoimen leikkaamista ja siirtymistä taitettuun indeksiin. Tuolloin taustalla oli huoli eläkejärjestelmän kestävyydestä, kun suuret ikäluokat alkoivat siirtyä eläkkeelle ja ihmisten elinikä oli kasvussa.

Toinen näkemyksiä jakanut aihe oli eläkerahastot. Jakolinja säilyi ennallaan. Kimmo Kiljunen haluaisi käyttää osan rahastoista nykyisten eläkkeiden korottamiseen. Pinja Perholehto ja Suvi-Anne Siimes haluavat säilyttää rahastojen käytön ennallaan eli osaltaan turvata niillä eläkkeiden riittämisen myös tulevaisuudessa.

Kiljunen painotti, että hän ei aja rahastojen tyhjentämistä, ainoastaan niiden kasvun hillitsemistä. Hänen mukaansa rahastoista olisi hyvin varaa maksaa eläkkeiden korottaminen vaarantamatta rahastoja. Kiljunen muutenkin ihmetteli Suomen eläkerahastomallia ja tarvetta koko ajan kasvattaa rahastoja.

– Monessa maassa, esimerkiksi Ranskassa, ei ole rahastoivaa eläkejärjestelmää, vaan eläkkeet perustuvat sukupolvisopimukseen, jossa työssäkäyvät huolehtivat vanhempiensa eläkkeistä, Kiljunen totesi.

Suvi-Anne Siimes muistutti Kiljusta, että rahastoista on muun muassa se käytännön hyöty, että ilman niitä eläkemaksut olisivat muutaman prosentin nykyistä suurempia.

Pinja Perholehto pohti – jos eläkerahastoissa olisi ylimääräistä rahaa – olisiko järkevämpi alentaa työeläkemaksuja kuin nostaa eläkkeellä olevien eläkkeitä. Hän myös vertasi eläkerahastojen nykyistä kokoa ja tulevia vastuita.

– Tässä vertailussa nykyinen eläkerahastojen koko ei enää tunnukaan niin suurelta. Etenkin, kun ikäluokat pienevät ja jokainen ikäluokka kerryttää rahastoja aikaisempia vähemmän, Perholehto totesi.