– Kaikki lähettäisivät minulle ne datat. Sillä tavalla voisi tutkia ihmisten arkeen liittyviä asioita. Kun joku näkee minun kulkevan hassu härpäke päässä, hän voi ajatella Huotilaisen mittailevan aivojaan, hän nauraa.

Ajatus aivojen muovautumisesta on lähes kolmekymmenvuotisen uran myötä Huotilaisella vain vahvistunut. Kun itse haluaa etsiä tietoa, silloin oppiminen edistyy valtavasti. Asioiden kyseenalaistaminen on avainasemassa.

– Aivotutkimus tuottaa oppimisen tutkimisen menetelmiä. Se, mikä auttaa oppilasta, voi tuoda tiedon oppijalle itselleen tai opettajalle, miten toimia paremmin tai tehdä muutoksia. Me annamme impulsseja.

Minna Huotilainen.

Oppimisessa Huotilainen uskoo loputtomiin mahdollisuuksiin. Lähitulevaisuudessa hän uskoo musiikkiterapiasta paljastuvan uusia löytöjä aivotutkimuksessa. ”Olet mitä ajattelet” on yksi hänen lempi-ilmaisuistaan.

– On vaarallinen ajattelutapa, että jokin tila olisi pysyvää. Se estää yhteiskuntaa kehittymästä eteenpäin.

Huotilainen korostaa aivojen kapasiteetin riippuvan elämäntavoista. Jos asetamme vierekkäin aivojaan hyvin huoltavan henkilön ja alkoholistin, ensimmäisen aivot ovat huomattavasti muovautuvammat vahingoittuessaan kuin jälkimmäisen. Kyseisen alueen toiminta voi siirtyä esimerkiksi toiselle aivopuoliskolle. Infarktipotilaiden toipumisen seuraaminen saa Huotilaisen kerta toisensa jälkeen ällistymään.

– Moni hämmästyy, kun näkee infarktipotilaassa tapahtuneen toipumisen puoli vuotta tapahtuneen jälkeen. On vielä hämmästyttävämpää, kun näkee, mitä aivoissa on sinä aikana tapahtunut. Jos elää aktiivista elämää, kapasiteetti on iso ja siellä on oppimisen varaa, hän sanoo.

Lue koko laaja Minna Huotilaisen haastattelu torstain 17.1. Demokraatista.