– Paljon aloitteita on tullut taloudesta, koulutuksesta ja sotesta. Myös työelämäaloitteita on tullut paljon – erityisesti loma-oikeuteen ja työaikaan sekä työntekijöiden ja ammattiliittojen oikeuksiin liittyviä. Ihmiset vaikuttavat olevan aika huolissaan työssäjaksamisesta yhteiskunnallisena kysymyksenä, Tuuri kuvaa.

Aloitteita jätettiin nyt vähemmän kuin viime puoluekokouksen aikaan vuonna 2020. Silloin aloitteita oli 250 – onpa niitä joskus historiassa ollut jopa yli kolmesataa. Tuuri arvioi, että kevään eduskuntavaalikiireet ovat saattaneet vaikuttaa aloiteaktiivisuuteen. Toisaalta aloitteiden määrä voi kieliä myös siitä, että poliittinen ohjelma on tehnyt tehtävänsä – aloitteille on vähemmän tarvetta.

– Tarkoituksena on, että poliittisessa ohjelmassa määritellään millainen puolue on. Siellä ovat ne suuret linjat. Aloitteilla ehkä sitten voi nostaa jonkin spesifin asian, mihin halutaan muutosta, mutta joka ei istu poliittisen ohjelman tyylilajiin, Tuuri sanoo.

– Pääsääntöisesti kuitenkin puoluehallituksen pohjaesityksen linja pitää, joitain sanamuotoja puoluekokouksessa saatetaan muokata.

Jyväskylään kokoontuu viisisataa puoluekokousedustajaa eri puolilta Suomea. Tuuri valottaa luvuin, millaisesta joukosta on kyse. Yli puolet on liittynyt puolueeseen vuoden 2010 jälkeen ja neljäsosa viime hallituskauden aikana. Suurin osa porukasta on alle 50-vuotiaita, suurin ikäryhmä on 40-49-vuotiaat, 29-30-vuotiaita on yli 80 ja alle 30-vuotiaitakin miltei 60.

– Luulen, että he edustavat aika pitkälti myös kannoissaan sitä, mitä puoluehallituksessa ja työryhmissä ajatellaan. Voin tietysti olla väärässäkin, mutta mitään erityistä kuplintaa en ole havainnut aloitteiden ympärillä – toki puoluekokousryhmätkään eivät välttämättä vielä ole hirveän paljon ehtineet aloitteita lueskella.

Demokraatti pyysi Pekka Tuuria ja puoluekokousryhmien puheenjohtajia Hämeestä ja Varsinais-Suomesta poimimaan aloitekirjasta heidän mielestään syystä tai toisesta kiinnostavia aloitteita.

PEKKA TUURI arvioi, etteivät aloitteet tuo kovin mullistavia muutoksia puolueen linjaan. Hän jatkaa, että puoluehallitus on kuitenkin ottanut esimerkiksi eutanasian laillistamiseen aiempaa selkeämmän linjan. Viime puoluekokouksessakin aihetta käsiteltiin ja tuolloin linjattiin SDP:n kanta neutraaliksi. Nyt puoluehallitus suhtautuu myönteisesti kuolinavun sallimiseen tiukoin, esimerkiksi puoluehallituksen lausunnossa kuvatuin kriteerein.

Ajankohtaiseen keskusteluun osuu ja uppoaa maalittamisen kriminalisointia esittävä aloite. Asian valmistelu aloitettiin viime hallituskaudella, mutta se jäi kesken. SDP:n puoluehallitus yhtyy aloitteeseen ja toteaa lausunnossaan aloitteeseen, että 2022 valmistuneen selvityksen mukaan maalittamisen säätämiselle rangaistavaksi on perusteita. Oikeusministeri Leena Meri (ps.) on kertonut, ettei hallitus aio säätää maalittamista rangaistavaksi.

– Jotain asialle pitää tehdä. Se ei ole demokratialle hyväksi, jos ihmiset eivät uskalla osallistua tai toimia omalla nimellään. Jotkut eivät voi tehdä työtään – lääkärit, poliisit, tutkijat – kun henkilöön käyminen on niin hurjaa. Politiikassakin voi saada anonyymien armeijoiden lähettämänä uhkailuja ja kaikenlaisia sairaita juttuja vain siksi, että sanoo argumentoidun mielipiteensä jostain asiasta, Tuuri sanoo.

Aloitteiden joukossa on usein myös aloitteita, joista aiemmat puoluekokoukset ovat jo linjanneet. Osa on niin sanotusti kestoaiheita, jotka toistuvat säännöllisesti. Esimerkiksi varallisuusverosta on keskusteltu siitä lähtien, kun siitä luovuttiin vuonna 2006. Samoin toistuva aihe on lapsilisien muuttaminen regressiiviseksi siten, että tietyn vuositulorajan ylittyessä oikeus lapsilisään loppuisi kokonaan. Puoluehallitus ei tälläkään kertaa puolla aloitetta.

– Puolueessa on aina ollut ihmisiä, jotka katsovat, että kaikki yhteiskunnan etuudet tulisi jakaa tulojen mukaan. Vahva sosialidemokraattinen linja on ollut, että hyvinvointivaltiossa on tiettyjä universaaleja etuuksia, jotka kuuluvat kaikille. Pahimmassa tapauksessa etuuksien regressiivisyys voisi johtaa siihen, että julkinen terveydenhuolto on vain köyhille, julkiset koulut vain köyhille – yhteiskunta eriytyy kaikilla tavoin, Tuuri toteaa.

Poimintana aloitteiden joukosta voi nostaa myös esityksen puolueen maistelujäsenyydestä. Aloite esittää alennusta jäsenmaksuun uusille jäsenille, mutta puoluehallitus esittääkin, että jäsenmaksua ei perittäisi lainkaan. Puoluehallitus esittää, että vuosina 2024 ja 2025 tehdään kokeilu maksuttomasta ensimmäisen vuoden jäsenyydestä ja tarkastellaan sen vaikutuksia jäsenhankintaan.

– Tätä on mielenkiintoista kokeilla. Emme ole itse havainneet, että jäsenmaksu olisi kynnys puolueeseen liittymiselle. Suurempi kynnys on se, ettei kukaan pyydä jäseneksi.

Hämeen puoluekokousryhmän puheenjohtaja Sami Salminen.

HÄMEESTÄ puoluekokoukseen lähtee neljänkymmenen hengen ryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Sami Salminen. Hän kertoo, että ryhmässä on hyvä kattaus sekä puoluekokouskonkareita että ensikertalaisia. Työ aloitettiin jo kesäkuussa yhteisin kokouksin, joissa muun muassa jaettiin valiokuntapaikkoja. Lomien jälkeen nyt elokuussa taas aktivoidutaan.

– Nyt sunnuntaina oli kokous, jossa pienryhmissä tutustuttiin omiin valiokuntatovereihin ja käytiin läpi sekä aloitteita että poliittista ohjelmaa. Elokuun viimeisenä viikonloppuna saamme kokoukseen tentattavaksi puoluesihteeri- ja varapuheenjohtajaehdokkaat, Salminen kertoo.

Puoluekokoukselle jätettyjä aloitteita Salminen luonnehtii kaikkiaan tasapainoiseksi kokonaisuudeksi.

– Järjestöllinen puoli on ehkä kasvanut edelliseen verrattuna. Aika paljon on myös tuttuja aloitteita – sellaisia vakiasioita, jotka herättävät keskustelua.

Poimintoina puoluekokousaloitteista Salminen nostaa tietenkin Hämeen omat aloitteet. Salminen on hyvillään siitä, että puoluehallitus yhtyy aloitteeseen ryhtyä toimenpiteisiin Evon alueen kehittämiseksi tiedekansallispuistoksi. Valtakunnallisesti tunnustetulle retkeilyalueelle, jossa on ollut jo pitkään tutkimustoimintaa, sellainen rooli sopisi paremmin kuin hyvin.

Pettymys sen sijaan oli, että aloite toimista metsäratahankkeen lopettamiseksi sai rukkaset. Päätösehdotuksessa kuitenkin todetaan, että puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen laatimaan tulevalla puoluekokouskaudella linjauksen suurten liikennehankkeiden toteuttamisen poliittisista ja taloudellisista reunaehdoista osana laajempaa liikennejärjestelmän kokonaistarkastelua.

– Olisin toivonut, että puoluehallitus olisi suoraan torpannut metsäradan. Rata olisi hämäläiselle luonnolle todella ongelmallinen. Rata halkoisi peltoa ja metsää, joka on alueen luonnolle todella tärkeää. Rata myös ohittaisi hämäläisiä asemia ja heikentäisi työssäkäyntialuetta pääkaupunkiseudun ja Tampereen suuntaan, Salminen perustelee.

Nykyinen hallitus aikoo viedä eteenpäin lentoratahanketta, mutta muilta osin Suomi-radan valmistelu keskeytetään. Ainakaan tällä hallituskaudella Tampereen tunnin juna metsäratoineen ei siis olisi etenemässä.

Niina Alho johtaa Varsinais-Suomen demarien puoluekokousryhmää. (Kuva: Tiina Lehtonen)

VARSINAIS-SUOMEN 42 hengen puoluekokousryhmää luotsaava Niina Alho on iloinen siitä, että ryhmässä on paljon nuoria mukana. Kokeneita konkareitakin on ja myös alueellisesti ryhmässä on kattava edustus, hän kiittelee. Hämäläisten tapaan varsinaissuomalaisetkin ovat aloittaneet valmistautumisen hyvissä ajoin.

– Jo ennen kesätaukoa touko-kesäkuussa tehtiin henkilövalinnat ja päätettiin, keitä esitetään mihinkin tehtäviin. Valiokuntaryhmät ovat työskennelleet heinäkuun ajan ja nyt elokuun alussakin. Puoluekokousryhmä käsittelee kokouksissaan aina tietyn valiokunnan asioita. Joitakin kotiläksyjä valiokuntaryhmiin on lähetetty eli joissain asioissa puoluekokousryhmä on evästänyt vähän lisää, Alho kuvailee.

Puoluekokousaloitteita ryhmässä on käsitelty jonkin verran, mutta Alhon mukaan erityisiä poimintoja ryhmän näkökulmasta tavalla tai toisella kiinnostavista aloitteista on hankala tehdä, koska kaikkia ei vielä ole käsitelty. Mitään erityisesti varsinaissuomalaista aihetta – tai edunvalvonta-asiaa – ei aloitteissa nyt ole.

– Kirkon ja valtion suhde toisiinsa on aloitteista sellainen, josta mekin keskustelimme paljon ja varmasti keskustellaan puoluekokouksessakin. On selvää, että asioista, jotka ovat jotenkin eettisiä tai omantunnonkysymyksiä, keskustellaan aina enemmän.

Kirkon erottaminen valtiosta on yksi kestoaiheista, joka on ollut esillä useammissa puoluekokouksissa – onhan siitä linjattu jo Forssan ohjelmassa 1903. Alho odottaa, että aika jo näkyisi puoluekokouksen päätöksissä.

– On näitä kestoaiheita, jotka ovat vaatineet pitkän keskustelun, mutta uskon, että tietyt asiat ovat myös kypsyneet siihen, että pystytään pääsemään eteenpäin. Varmasti kirkon ja valtion erottamisesta tulee olemaan erilaisia näkemyksiä ja siitä varmasti äänestetäänkin. Mutta ajattelen, että olemme jo valmiimpia tekemään joitain liikkeitä, ettei olla pelkässä selvitystilassa, Alho kuvailee.

Alho ei odota, että puoluekokouksessa linjattaisiin uskonnollisten ryhmittymien verotusoikeuden poistamisesta ja uskonnollisen toiminnan erottamisesta valtiollisesta toiminnasta – sellaisen vaikutuksia sopiikin edelleen selvittää.

– Jostain pitäisi kuitenkin lähteä liikkeelle ja esimerkiksi yleinen katsomustieto uskonnonopetuksen tilalle olisi ensimmäinen askel, hän sanoo.